Katso Jeesukseen!

Ilmestyskirja ja erityisesti evankeliumeissa olevat osuudet koskien aikoja ja päiviä ennen Herramme Jeesuksen Nasaretilaisen paluuta hallitsemaan luomakuntaansa kuninkaitten Kuninkaana ja herrojen Herrana ovat olleet edessäni kuluvan vuoden aikana. Nyt elämme vielä sen ajan loppua, josta Jumalan Sana Raamattu raportoi: 1.Joh. 5:19. ”Me tiedämme, että olemme Jumalasta, mutta koko maailma on Pahan vallassa”. Herran Henki on ikään kuin alleviivannut muutamia asioita ja olen saanut kokea voimallista kehotusta, varoituksen sanoja ja nuhdettakin mutta myös Isän armollista ja hellää lohdutusta Raamatun Sanan, Pyhän Hengen ja myös toisten uskovien kautta. Miten uskollinen ja armollinen Hän onkaan!

Joh. 14:26. ”Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä lähettää minun nimessäni, opettaa teille kaiken ja muistuttaa teitä kaikesta, mitä minä olen teille sanonut.”

Jaan kanssasi keskeisiksi kokemiani asioita, joita olen saanut vastaanottaa viime aikoina Jumalan armosta, ja jotka ovat, kuten koen, tarkoitettu jaettavaksi niille, jotka etsivät, haluavat kuulla ja suostua Jumalan suunnitelmaan, jonka Hän on laatinut jo ennen kuin synnyimmekään. Ps. 139. Kaikki tämä luonnollisesti koeteltavaksi ja tutkittavaksi. Koeteltuasi nämä pidä se minkä koet rukouksessa ja Raamatun Sanan valossa oikeaksi ja raittiiksi sekä sovella käytäntöön.

  • Voimakas eksytyksen aika.  Herra Jeesus itse viittaa tähän evankeliumeissa ”varokaa ettei kukaan eksytä teitä”. Paavali: 2.Tess.2:9 ”Tuon laittoman tuleminen tapahtuu Saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla tunnusteoin ja ihmein” Uskon että olemme tulleet/tulossa maailmanhistorian pahimpien eksytysten aikaan.  On viisautta anoa Herralta erottamisen kykyä ja myös armoa valita Hänen totuutensa ja tahtonsa tekeminen. Ihmisen totuus on pettävää, myös oma totuutemme! Hän antaa anovalle soimaamattasen mitä tarvitaan. Jos olemme pelkästään oman järkemme ja luonnollisen arviointikykymme ja tunteittemme varassa olemme vaarassa. Siis anotaan ja meille annetaan…uskon kautta!
  • Voimakas jakautuminen. On seurakuntamorsiamen pyhittäytymisen aika. Syystä, jota en tiedä on Herran Henki varoittanut, että aikaa tähän on enää vähän ja että monet hukkaavat etsikkoaikansa tämän maailman murheisiin. Pyhittäytyminen on yhtä kuin parannuksen tekeminen. Huomaa että Jumala ei syytä meitä virheistä ja hairahduksista vaan haluaa puhdistaa ja parantaa: Jaak. 5:16Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että parantuisitte. Vanhurskaan voimallinen rukous saa paljon aikaan” Tämä on myös tie kaikkien suhteittemme tervehtymiseen ja parantumiseen. Työn tekee Pyhä Henki, jos vain suostumme! Minulle annettiin myös varoituksen sana: ”Jokaisen on tehtävä valinta…maailma tai Minä, niitä, jotka kieltäytyvät tekemästä parannusta, heitä en voi auttaa! ”. Tärkein prioriteetti kaikessa valmistautumisessa ja varautumisessa tulevaan on siis olla Herran Jeesuksen jalkojen juuressa ja antaa Hänen auttaa meitä, että löytäisimme ja suostuisimme valitsemaan tämän tien, parannuksen tekemisen tien ja kulkemaan sitä Hänen kanssaan päivittäin.  ” Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen sävyisä ja nöyrä sydämeltäni. Näin te löydätte levon sielullenne”. Matt. 11:29
  • Valmistaudu auttamaan: Herran Henki on painottanut, että Hän, Kaikkivaltias Jumala, Israelin Pyhä on nyt aloittanut seurakuntaruumiin ravistelun, seulonnan ja puhdistamisen. Pian muoto jumalisen ja Herran todellisten lasten ero tulee esiin. Hän sallii nyt hädän ja tuskan koetella omiaan ja seurakuntaansa. Tämä on useimmille meistä vaikea viesti, siis meidän luonnolliselle ihmiselle. Ei ole helppoa suostua ajatukseen, että asiat eivät palaa enää siihen mihin olemme elinaikanamme tottuneet vaan menevät inhimillisesti huonompaan suuntaan. Näemme ja kuulemme outoja ja pelottavia asioita tapahtuvan kiihtyvällä tahdilla! Hengelliselle ihmisellemme tämä on viesti siitä, että Herra Jeesus on tulossa takaisin!  Nyt on aika laittaa lamppumme kuntoon ja öljyä astioihin. Valmistaudu myös auttamaan hädän alaisia!

Rakas veljeni ja sisareni, joka olet Jeesuksen kalliilla sovintoverellä lunastettu. Älä pelkää tai murehdi mitä tulee tapahtumaan. Tee kunakin päivänä mitä tehtäväksi annetaan, Herralta saat armon, voiman ja viisauden kaikkeen, kun sitä Häneltä pyydät.  Meidän Jumalamme on kanssamme koetuksissa ja erämaassakin kuin myös levon ja ilon hetkinä.

Katso Jeesukseen, miten kalliin hinnan Hän maksoi, että meillä olisi elämä. Hänen haavoissaan, sovintoveressään ja ylösnousemuksessaan on meidän parantumisemme, toivomme ja tulevaisuutemme. Ristiltä voima virtaa!

Antti Jaatinen, Luomuviljelijä Seinäjoki

***

Hei suomalainen maatalousyrittäjä!

Eräänä päivänä epätoivo meinasi vallata mielen. Koneet hajoili, vaikka oli korjattu ja huollettu ennakkoon, terveys temppuili sairauksilla, joiden ei pitäisi tulla näin nuorena – ja viimeisenä sateet, juuri kun alkoi olla sopivan kuivaa ja kaikki taas kunnossa, miksi pitää alkaa sataa silloin…. Tuntui, että suomalaisella viljelijällä on nyt kyllä aihetta napinaan ja valittamiseen Jumalaa kohtaan. MUTTA se oli vaan vihollisen antama tunne, joka pyrki päällimmäiseksi mieleen!

En kiellä, etteikö lainehtivan ja vedenkyllästämän pellon laidalla mieti kuluvaa kesää kysellen ja ihmetellen, miksi näin ja mitä nyt? Jotenkin tulee ajatukseen se, miten helposti näkee vain tämän ajan toimet ja kiireet niin tärkeinä, ja miten vahva on omavoima ja yrittäminen… niin ei saa olla!

Toivo on Jumalassa, riiputaan Hänen avussa ja armossa, pyydetään Hänen apua ja viisautta tekemisiin, Hän on se, joka antaa kasvun, kun teemme osuutemme!

Ainakaan meillä ei ole vielä lähdetty muuttamaan viljelysuunnitelmia myöhästyneen kasvukauden ja keskeneräisten kylvöjen suhteen – Jumala tietää, millainen kesä ja syksy on tulossa.Nyt on aika tehdä tilakohtaiset ratkaisut pälyilemättä sivulle ja panikoitumatta vierellä tapahtuvien asioiden mukaan, nyt on aika kysellä Herran tahtoa elämässämme ja tiloillamme – ja opetella toimimaan sen mukaan!

Voi miten paljon on kiittämistä ja miten moni asia on hyvin elämässämme! Kaikkein tärkeimpänä kumminkin meitä muistutetaan Jeesuksen maahan vuotaneesta verestä Golgatalla meidän puolesta! Me ei voida edes ymmärtää sitä tuskaa ja kipua, kun Hän voitti KAIKEN, kaikki vallat ja voimat! Siinä on syntien anteeksianto Hänen luoksensa tulevalle, kun muistetaan se ja vaelletaan valvoen – silloin Jumalan rauha ja Pyhä Henki saa sydämeemme ikuisuusnäkökulman, jonka rinnalla kaikki tämän ajan asiat jäävät omaan merkitykseensä!

Toivoa ja siunausta kevääseen ja kesään, samojen asioiden kanssa kamppaillaan monilla paikkakunnilla!

Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne perkele käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien kenen hän saisi niellä. Vastustakaa häntä lujina uskossa; tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää. Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, Hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava. Hänen olkoon valta aina ja iankaikkisesti! Amen” 1 Piet 5:8-11

Kristittyjen viljelijöiden hallituksen puolesta

Mikko Mattila lypsykarjatilallinen, Kouvola

***

Älkää pelätkö!

Enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille hyvän sanoman suuresta ilosta, joka on tuleva kaikelle kansalle. Teille on tänään Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maan päällä rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto.”

-Luuk. 2:10-14.

Tällä enkelin viestillä haluamme toivottaa rauhaa kaikille teille viljelijäkollegoille. Siinä on tiivistetysti joulunsanoma. Meille on syntynyt Vapahtaja, koska Jumalalla on ihmisiä kohtaan hyvä tahto. Eikä meillä näin ollen ole mitään pelättävää. Ei edes tänä jouluna.

Tätä viestiä myös maailma kaipaa tässä hetkessä. Meidät on kutsuttu levittämään evankeliumia, ja elämään sen mukaisesti. Jos emme erotu maailmasta mitenkään, ei viesti Vapahtajan syntymästä voi mennä perille. Mutta jos elämme Jumalan Sanassa, koskettaa se ihmisiä ympärillämme. Vaikka emme sitä itse aina edes huomaisi.

Vanhassa testamentissa puhutaan muurinaukoista ja niiden vartijoista. He rakensivat muuria yhdellä kädellä ja toisessa pitivät miekkaa. Sama on meillä. Viljelemme peltoa, mutta pidämme kädessä Hengen miekkaa. Nämä asiat tulisi olla tasapainossa. Nyt ei ole kyse kahden isännän palvelemisesta, vaan siitä, että maallinen työ ei veisi mennessään. Muurin rakentajat kyllä tekivät ruumiillista työtä, mutta olivat samalla valppaina vartiossa. Ja myös viholliset tiesivät vartijoiden olevan paikallaan. He olivat näkyvillä, mutta eivät lähteneet hyökkäämään. Vähän kuten vartiosotilaat Englannin palatsissa. Mikään ei saa järkyttää, eivätkä he voi lähteä pois paikaltaan. Turistit käyvät sitten ilkkumassa, mutta luovuttavat kun vartia ei liikahda. Pysytään mekin samalla tavalla Sanassa, ettei mikään saa meidän huomiota muualle, emmekä väisty omalta paikaltamme. Meille on sentään syntynyt Vapahtaja, joka on sovittanut meidän syntimme ja antanut voiman ja rohkeuden Hengen.

Puhuttelevan joululaulun Enkelten laulun kertosäkeen sanat kaikukoon tänä jouluna pitkin maatamme:

Olkoon kunnia Jumalalle ja rauha maailmaan. Hän epätoivon alle ei jätä lapsiaan. Olkoon kunnia Jumalalle ja rauha maailmaan. Hän näyttää maailmalle näin hyvää tahtoaan.”

Rauhallista Joulua ja Siunattua vuotta 2021!

Maido ja Hanna

hlaa ja uutta vuotta 2018!

***

Hei ystävät!

”Jälkiversonta melkein tuhosi sadon” Näin luki jossakin ammattilehden otsikossa ja se on kyllä noussut mieleen useasti tänä syksynä puimurin penkiltä tilannetta katsoessa. Kevätsateet tuli vasta kesäkuussa, turhan myöhään, ainakin tämän seudun savikoille, aiheuttaen epätasaista kasvustoa ja puintien odottelua, sekä hidasta ja kallista sadonkuivausta.

Näiden vihreitten tähkien valmistumista odotellessa, nousi mieleen monesti ajatus, miten meillä hengellisessä elämässä on vaarana myös ”jälkiversonta”. On perinteitä ja oppikäsityksiä, jotka eivät ollenkaan ole Raamatun mukaisia, mutta ovat vaan vuosien saatossa eri tilanteitten ja opettajien kautta tulleet seurakuntiimme ja oppeihimme rasitteeksi. Lopulta on vaarana, että ne tulee myös sydämiimme, silloin vaarana on sadon tuhoutuminen. Ei anneta minkään viedä katsettamme pois Jeesuksen Golgatalla puolestamme vuotaneesta verestä. Siihen ei ole tarve lisätä mitään, eikä meillä ole mitään muuta millä itseämme puolustaa!

2 Kor. 11:3-4:

Mutta minä pelkään, että niinkuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teillä on Kristusta kohtaan. Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte”.

Toisena murheena olivat ne pellot, joissa vahvat rikkaruohot otti vallan syvillä juurilla, pääkasvin kituessa kuivassa pellon pinnassa. Eipä tullut paljon puimurin säiliöön satoa näistä kohdista, vaikka ne läpi ajettiinkin. Kaiken keskellä pelloista näki, että hyvin hoidetut, parhaat ja muhevimmat lohkot selviää ääriolosuhteissa parhaiten. Näin on myös meillä hengellisen elämän osalta: pidetään huolta sydämestämme, kitketään rikat, ruokitaan maata oikeilla asioilla, anotaan Pyhän Hengen täyteyttä.

Kun annetaan asiamme Jumalalle, hän pitää meistä huolen ja estää sadon tuhoutumisen! Snl. 4:23:

Yli kaiken varottavan, varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee”.

Kiitos ja kunnia myös kaikesta tämän vuoden korjatusta sadosta kuuluu Hänelle!

Hallituksen puolesta, vierelläsi monia vastoinkäymisiä kokien ja puolestasi rukoillen lypsykarjatilallinen Mikko Mattila, Valkeala

***

Hei kollegat, veljet ja siskot JEESUKSESSA

Terveiset veljeltä, joka lupaa liian paljon ja uskoo ehtivänsä hoitaa kaiken. Olen levoton, huolestunut ja heräilen aamuisin. Olen saanut muutaman Raamatunkohdan, jotka haluan jakaa kanssanne:

Matt. 6:27 – 33: ”Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa? Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä. Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset? Älkää siis murehtiko sanoen: ’Mitä me syömme?’ tahi: ’Mitä me juomme?’ tahi: ’Millä me itsemme vaatetamme? ’Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.”

Meidän ei siis tarvitse huolehtia mistään, vaan etsiä ensin Jumalan valtakuntaa. Silloin Hän pitää huolen siitä, että meillä on kaikki se, mitä todella tarvitsemme.

1. Piet. 5:6-7: ”Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi, ja ´heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen´.”

Jos me siis nöyrrymme Jumalan edessä, etsimme Hänen tahtoaan ja valtakuntaansa, emmekä ota hänen paikkaansa, vaan heitämme huolemme hänen kannettavikseen, niin hän hoitaa osuutensa ja pitää meistä huolen. Hän, joka on JUMALA.

Haluan jakaa kanssanne myös yhden laulun:

Herra sä luonain aina oot!

Bo Järpehag

Sinuun mä luotan Jumala, en pelkää huomisen huolia ja tiedän uskollinen sä aina oot. Kun vaikeudet ahdistaa, sun lähelläsi oon turvassa. Tiedän sen, et koskaan hylkää mua. Joka yö, päivittäin, sinuun voin luottaa Jumala.

Herra, sä luonain aina oot, et muutu koskaan, tiedän sen. Sama oot eilen ja tänään ja aina, ikuisesti. Uskon ja luotan huomiseen, liittosi kestää, tiedän sen. Mun kallioni Jumalani. Saat kunnian.

Ajattele, että saamme laittaa toivomme Häneen! Hän on osoittanut todella rakastavansa ja haluavansa pitää meistä huolta, kun Hän ensin loi meidät ja sitten osti meidät omikseen.

Jumalan johdatusta ja siunausta Jeesuksen kunniaksi toivottaen

hallituksen puolesta Anders Salo

***

Hyvät veljet ja sisaret!

Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.” 1. Joh.4:9

Tämä Raamatunkohta on puhutellut minua tänä keväänä, kun on tullut mietittyä monenlaista. Välillä mieleni on vallannut stressi, pelko ja valitus. Olen joutunut – ja saanut kysyä, mikä onkaan olennaista, ja missä Jumalan rakkaus on.

Jumala on siis osoittanut rakkautensa meitä kohtaan Jeesuksessa. Riittääkö se minulle? Miksi kaipaan niin helposti jotain lisävakuutteluja: tunteita, kokemuksia, sitä että haaveeni täyttyisivät, hankkeeni onnistuisivat tai huolenaiheet väistyisivät? Toki Jumala voi antaa kaikkea sitäkin, mutta ne asiat eivät lisää mitään siihen, mitä meille Jeesuksessa on annettu. Hänen ristinkuolemansa todistaa Jumalan rakkaudesta. Muuta ei tarvita. Miten vapauttavaa!

Kun Jumala on pelastanut minut kuoleman, synnin ja perkeleen vallasta, onko minulla oikeasti jotain syytä huolehtia, pelätä ja valittaa? Eipä taida olla. Päinvastoin, minulla on aina, kaikissa tilanteissa, aihetta valtavaan kiitollisuuteen! Rakas ystäväni sai minut myös havahtumaan siihen, että eikö pelossa lopulta ole kyse epäuskosta (mikä on syntiä), siitä etten todella usko ja toimi sen mukaan, että Jumala on kaikkivaltias ja että hän on luvannut pitää minusta huolen? Ja eikö valittamiseni myös ole loukkaavaa Jumalaa kohtaan, joka on tehnyt kaikkensa pelastaakseen minut ja osoittaakseen rakkauttaan?

Toki saan edelleen tuntea pelkoa, suuttua, pettyä ja haaveilla. Mutta kaiken sen keskellä olen turvassa, koska olen rakastettu. Saan opetella kääntymään Jumalan puoleen kaikissa asioissa:

Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.”  Fil. 4:6-7

Mielessäni on pyörinyt monena päivänä myös pastori Jouni Sinisalon opetus vuonna 2018 Orisbergissä, Kristittyjen viljelijöiden kesätapahtumassa. Hän muistutti siitä, että tärkein tehtävämme ei ole tuottaa suurta satoa vaan elää vanhurskaasti. Jumalan asia on sitten, antaako hän meidän elää köyhyydessä vai rikkaudessa. Meidät on kutsuttu kuuliaisuuteen, joka syntyy rakkaudessa. Meidän on myös turha taistella Jumalan suuria suunnitelmia vastaan. Jos hän päättää antaa vaikkapa kuivuuden tai nälän, se tapahtuu.

Jumala on kaikkivaltias, ja me olemme pieniä ihmisiä. Onneksi! Riittää, että turvaamme Herraan ja teemme sitä, mikä on oikein. Kaikkien mahdollisten elämän asioiden ja tilanteiden keskellä ainut todellinen turvamme on Jeesus. Hän on kuollut, jotta meillä olisi elämä. Kaikki on valmiina. Voin ottaa vastaan ja uskoa sen, mitä Jumala Raamatussa ilmoittaa. Ja aina tarpeen tulle rukoilla: Auta minua epäuskossani!

Liisa Ahokas, erikoiskasvien viljelijä

***

Jumala on hyvä ja Hän hallitsee valtaistuimeltaan!

Hän on luonut kaiken ja pitää kaiken kädessään!

Matt 11:28-30: ”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.”

On hienoa valmistella käytännön toimia, joita Jumala on laittanut sydämelle. Jumala muistuttaa eri ihmisiä eri asioista. Henkilökohtaisesti olen pitkään kantanut omassa sydämessäni, että meidän tila joskus tulevaisuudessa tulee olemaan keidas, josta ihmiset vailla ruokaa ja kotia saavat hakea suojaa. Olen rukoillut asiaa paljon, ja ajatukset ovat usein pyörineet sen ympärillä, miten voin valmistella eri asioita ollakseni ”eräänä päivänä valmis”.

Viime aikoina olen kuitenkin huomannut, että olen ottanut itselleni tästä aivan liikaa paineita. Olen uskonut, että on kiire, ja että MINUN täytyy tehdä tämä kaikki. Uskon, että tämä ei todellakaan ole Jumalasta. Jumalalla ei ole kiire, ja Hänen ikeensä on kevyt. Hän kehottaa meitä lempeästi levosta, rauhasta ja ilosta käsin. Ei stressistä, pakosta ja raskaista tunteista käsin.

Alamme niin helposti ajattelemaan, että kaikki johtuu meistä, ja että olemme niin tavattoman tärkeitä (tämä voi myös koskea muita asioita). On niin vapauttavaa pohtia, että Jumala on kaikkivaltias ja pystyy tekemään ihan mitä tahansa ilman meitä. Mutta armossaan Hän antaa meille erilaisia tehtäviä (jotta meillä olisi järkevää tekemistä). Uskon, että Jumalan antamiin tehtäviin liittyy sekä rauha että ilo. Saamme lapsina ottaa vastaan hyviä lahjoja Isältämme, joka on taivaassa. Juuri lapseus on jotakin sellaista, joka unohtuu helposti kun teemme asioita omassa voimassamme.

Gal 3:26: ”Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.”

Joh 1:12: ”Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.”

Lapsi luottaa täydellisesti vanhempiinsa. Se ei murehdi mitä syödä, mitä pukea päälleen tai onko talossa lämpöä. Lapsi tietää, että isä ja äiti hoitavat sellaiset asiat. Samalla tavalla Taivaallinen Isämme haluaa, että olisimme suhteessa häneen, ja luottaisimme täydellisesti Häneen!

Lainaan tässä hyvin tunnettua Raamatun kohtaa. Sen sisältö on totta ja ajankohtaista myös meidän ajassamme: lue ja ota vastaan!

Matt 6:25-34: ”Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne? Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa? Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää.

Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä. Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset? Älkää siis murehtiko sanoen: ’Mitä me syömme?’ tahi: ’Mitä me juomme?’ tahi: ’Millä me itsemme vaatetamme?’ Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan. Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa.”

Haluan toivottaa teille paljon iloa ja rauhaa, kun tänä keväänä ja kesänä viljelette maata, jonka Isämme on luonut!

Kaj Nylund, Uusikaarlepyy, Sikafarmari ja Jumalan pikku poika

***

”Onnellinen se, jonka auttaja on Jaakobin Jumala, onnellinen se, joka turvaa Herraan, Jumalaansa. Herra on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaiken mitä niissä on. Herra on iäti uskollinen. Herra hankkii oikeutta sorretuille, nälkäisille hän antaa leipää. Herra päästää vangitut kahleista, hän antaa sokeille näön ja nostaa maahan painetut jaloilleen.” Ps. 146: 5-8

***

Jotain aivan muuta

Raamatun alusta voimme lukea, miten Jumala loi maaliman. Hän loi kaiken tyhjästä ja näki, että se oli hyvä. Hän halusi jonkun, jonka kanssa jakaa kaiken ja niinpä Hän loi ihmisen kuvakseen. Alussa Adam ja Eeva elivät rauhassa luomakunnan ja yhteistyössä Luojansa kanssa. He saivat käskyn viljellä ja varjella. Sitä tehtävää me viljelijät olemme jatkaneet, jatkamme yhä ja niin kauan kuin maa on olemassa.

Kun luemme Raamattua eteenpäin, näemme, ettei mennyt kauaa, kun Adamilla ja Eevalla alkoi mennä huonosti. Osittain paholainen huijasi heidät, osittain heidät pettivät heidän omat himonsa. He tekivät kapinan Jumalaa vastaan ja ajattelivat selviävänsä itse. Sama jatkuu valitettavasti yhä. Mutta Jumala ei ole lakannut rakastamasta meitä. Hän rakastaa meitä niin paljon, että lähetti ainoan poikansa, Jeesuksen, tänne maan päälle ottamaan meidän rangaistuksemme itsensä kannettavaksi ristillä. Niin, että jokainen, joka uskoo Häneen voi saada ikuisen elämän (Joh. 3:16). Jumalan, meidän Isämme, suurin kaipaus on, että me ottaisimme vastaan tämän tarjouksen ja kääntyisimme Hänen puoleensa Jeesuksen Kristuksen kautta ja etsisimme yhteyttä Häneen!

Ajattele: maailmankaikkeuden Luoja haluaa saada yhteyden juuri sinun kanssasi, joka luet tätä! Hän kaipaa sinua! Käännyt Hänen puoleensa rukoillen, kerro Hänelle huolesi, tunnusta syntisi ja riittämättömyytesi. Niin uusi elämäsi voi alkaa jo tänään!

Kristinusko ei ole uskonto vaan suhde. Kaikissa muissa uskonnoissa ihminen yrittää olla mahdollisimman hyvä kelvatakseen jumalalleen. Kristinusko on jotain aivan muuta! Siinä Jumalamme, kaiken luoja, tulee meidän luoksemme ja haluaa yhteyden kanssamme. Vaikeutemme ja huolemme eivät lopu, mutta rauhaa, joka tulee kaiken luovuttamisesta Hänelle, ei voi kuvailla. Hän on luvannut olla kanssamme kaikkina päivinä maailman loppuun asti (Matt. 28:20)

Jumala on myös paras neuvonantaja maanviljelyssämme. Ja miksi ei olisi, sillä Hänhän on luonut kaiken ja tietää, miten kaikki toimii. ”Heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen.” (1. Piet. 5:7) Hän on myös luvannut neuvoa meille oikeat tavat ja opettaa meitä. (Jes. 28:26)

Ne, jotka Herraa odottavat saavat uuden voiman. He nousevat siivilleen kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näännyt, he vaeltavat eivätkä väsy (Jes. 40:31).

***

IMG_0974

Meillä on tärkeä tehtävä

Kuten kaikki tiedämme, nykyisin meillä maanviljelijöillä on monenlaisia huolia, tuottajahinnat ovat alhaiset ja paineet suuret joka suunnasta. Aivan liian monet viljelijät ovat väsyneitä ja tuntevat toivottomuutta. Monia painavat valtavat työtaakat, suuret velat, taloudelliset vaikeudet ym. Tilannetta eivät ainakaan helpota byrokratia ja lehdet, jotka kirjoittavat muun muassa, että 80 % maanviljelystä tulee Suomessa katoamaan.

Kuitenkin on valppaita toimittajia, jotka näkevät tilanteen vakavuuden. Ylen nettisivuilta saattoi 17.7. lukea jutun nimeltään Nälänhätä voi iskeä Suomeenkin. Ilmastonmuutokseen viitaten siinä kerrotaan: ”Ruokaa ei ehkä enää 10 – 30 vuoden päästä pystytä tuomaan muualta Suomeen.” Artikkelissa painotetaan Suomen oman ruoantuotannon ylläpitämisen tärkeyttä. Koko tekstin voi lukea tästä.

Meillä viljelijöillä on hyvin tärkeä tehtävä tuottaa ruokaa kansallemme, etenkin tulevaisuudessa. Rukouksemme on, että yhä useammat ymmärtäisivät sen, ja että saisimme terveemmän maatalouspolitiikan ja vakaamman taloustilanteen viljelijöille. Ruokaa tarvitaan aina. 1.Moos. 8:22 sanoo: ”Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen.

 ***

Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan. Minua kunnioittavat metsän eläimet, aavikkosudet ja kamelikurjet, koska minä johdan vedet korpeen, virrat erämaahan, antaakseni kansani, minun valittuni, juoda. Kansa, jonka minä olen itselleni valmistanut, on julistava minun kiitostani.” Jes. 43: 19 – 21