Rohkaisuksi

Me olemme maailman valo

Matt 5: 14 – 16 Te olette maailman valo, sanoi Jeesus opetuslapsilleen. Opetuslapset olivat epätäydellisiä, niin kuin mekin olemme. He olivat kuitenkin kohdanneet Jeesuksen ja antaneet elämänsä hänelle. Jeesuksen sanat opetuslapsille olivat: Älkää piilottako valoanne, vaan antakaa sen loistaa! Ihmeellistä valossa on se, että se voittaa pimeyden. Ei ole sellaista pimeyttä, joka voittaisi valon! Jos on pimeyttä, se johtuu siitä, että ei ole valoa.
Voiko se olla myös näin hengellisten valojen osalta?

Monet etsivät tyydytystä ja rohkaisua asioista, jotka näyttävät houkuttelevilta ja valolta, mutta vievät pimeyteen.

1 Joh.1:5   Jumala on valo, hänessä ei ole mitään pimeyttä. Jumalan lapsina olemme syntyneet Hänen hengestään ja sanasta. Meillä on todellista valoa sisimmässämme, hengessämme. Samalla tavalla kuin fyysinen valo tarvitsee energiaa, niin meidän henkemme tarvitsee ravintoa. Siis ruokaa meidän sisäiselle ihmiselle.

Ps 119:105 sanoo, että Jumalan sana on meidän jalkojemme lamppu  ja  valo meidän polullamme. Jumalan sana on täytetty Jumalan Pyhällä Hengellä! Ja ilman sitä öljyä meidän lamppumme sammuu. Niin kuin kävi niille viidelle tyhmälle morsiusneidolle. Matt 25: 1- 13.

Ef  5:17 – 18  Sen tähden älkää olko järjettömiä, vaan ymmärtäkää, mikä on Herran tahto. Älkää juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä.

Rukoilkaa ja valvokaa! Ei lihassa vaan Hengessä!

Jumalan siunausta!
Hans Örnberg

***

Emme kuulu maailmaan!

Jälleen yksi vuosi on kulunut ja on aika miettiä, mitä on tapahtunut, missä olemme ja minne olemme matkalla. Yhteen vuoteen ehtii mahtua monenlaisia haasteita, suruja ja pelkoja, mutta myös monia ilon ja kiitollisuuden aiheita. Kaikissa näissä on Herramme Jeesus luvannut olla kanssamme!

Haluan jakaa yhden kohdan Jeesuksen jäähyväispuheesta. Kannattaa lukea ajatuksella koko puhe Johanneksen evankeliumin luvuista 14 – 17. Siinä on valtavan vahva perustus elämällemme.

Joh. 17: 14 – 18: ”Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niin kuin en minäkään maailmasta ole. En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä varjelisit heidät pahasta. He eivät ole maailmasta, niin kuin en minäkään maailmasta ole. Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus. Niin kuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan”

Jeesuksen seuraajina mekään emme ole tästä maailmasta. Kohtaamme täällä vastoinkäymisiä, vastustusta ja vihaa, mutta meidät on lähetetty tähän maailmaan tekemään hyvää ja olemaan suolana sekä valona.

Jumala on antanut hallinnoitavaksemme erilaisia leivisköitä. Ei ole mitään väliä ovatko ne isoja vai pieniä, koska olemme saaneet ne Jumalalta.  Ne ovat hänen. Meidän tehtävämme on hoitaa niitä ja antaa ne takaisin. Meillä ei maailmaan tullessamme ollut mitään, emmekä saa täältä lähtiessämme mitään mukaamme.

Saamme rukoilla, että Jumala auttaisi meitä käyttämään leivisköitämme oikein! Uskon, että Hän johdattaa meitä ennen kaikkea antamalla meille erilaisia kiinnostuksen kohteita ja lahjoja. Meille maanviljelijöille on mieluisinta viljellä maata, kasvattaa ja hoitaa eläimiä. Ehkä myös suunnitella, johtaa ja kehittää.
Jumala voi toki johdattaa meitä puhumalla meille suoraa, mutta suurin osa johdatuksesta tapahtuu hyvin luonnollisesti ilman, että edes ajattelemme sitä.

Jumalalla on meille jokaiselle omanlainen tie, eikä meidän tarvitse vilkuilla naapureita. Mikään ei ole liian pientä tai liian suurta. Jeesus sanoo: ”minun ikeeni on sovelias ja minun kuormani on keveä”. Hän tietää tarkalleen meidän kapasiteettimme, kiinnostuksemme ja lahjamme. Miten fantastista, että maailman Luoja haluaa tehdä yhteistyötä kanssamme!

Haluan toivottaa teille kaikille Jumalan runsasta siunausta vuodelle 2025!

Kaj Nylund

***

Jo joutui armas aika

On koulujen päättymisen ja lasten/nuorten kesälomakauden aika. Kesä ja kasvukausi on myös vuoden vilkkain työsesonki maatilalla. Paljon tapahtuu muutaman kuukauden aikana. Lomareissullekin olisi mukava päästä ja löytää aikaa viljelijäpariskunnan yhteisiin hetkiin.

Tässä meille yhteinen rukousaihe, että Herran johdatus ja siunaus saa olla viljelijöiden ja viljelijäperheiden osana kesän kiireissä, helteissä ja sateissa.

Sanal. 16:3 ”Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät.”

Kuten voimme Suomessakin nähdä on vanhemmuus/perhe kokonaisuudessaan jatkuvan ja voimakkaan hyökkäyksen kohteena. Paineet tuntuvat ja näkyvät myös maatiloilla. Kun ongelmat kasaantuvat voi tilanne kriisiytyä. Tästä on itsellänikin henkilökohtaista kokemusta. Omalla kohdalla vaikea tilanne ajoi lähemmäs Jumalaa. Kokemuksesta voin sanoa, että kriisin keskellä ei pidä jäädä yksin.

Matt 11: 28-30 Jeesus sanoo: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te, jotka teette raskasta työtä ja kannatte taakkoja, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen sävyisä ja nöyrä sydämeltäni. Näin te löydätte levon sielullenne, sillä minun ikeeni on sopiva ja minun kuormani on kevyt.”

On sekä viisautta että tervettä nöyryyttä etsiä apua ja suostua autettavaksi, kun tilanne sitä vaatii. Sitä varten meillä on Herran Jeesuksen seurakuntaruumis. Joskus myös yhteiskunnan apu voi olla tarpeen.

Autettavasta auttajaksi:

Osa yhdistyksemme kutsua ja tehtävää on kulkea rinnalla, tukea ja rukoilla viljelijöiden puolesta. Pyhä Henki kuvaa tätä tehtävää profeetta Jesajan kautta. Tehtävänanto pitää sisällään myös konkreettisen avun antamisen ja kodin oven avaamisen hätää kärsivälle lähimmäiselle. Suosittelen lämpimästi tutkimaan tämän Sanan ja mitä siinä meille kerrotaan. Jes. 58: 6-14.

Uskon että auttajaksi/rinnalla kulkijaksi suostuminen on tehtävä, joka toteutuakseen vaatii aktiivisen ja tietoisen valinnan. Ajatus rinnalla kulkemisesta on kirjattu myös yhdistyksemme strategiaan. Tässä yhteydessä voidaan puhua myös hengellisestä vanhemmuudesta. Jos/kun suostumme hengellisen vanhemmuuden tehtävään, alkaa kasvuprosessi, jota Pyhä Henki johtaa. Siinä myös oma sydän uudistuu. On myös hyvä muistaa, että auttajakin saa välillä olla autettava. Se on paitsi välttämätöntä mutta myös tervettä seurakuntaruumiin yhteyttä!

Tässä toinen rukousaihe: Rakas Isä! Poikasi Jeesuksen tähden auta meitä rakastamaan lähimäistämme niin kuin itseämme ja kulkemaan sinun ennalta valmistamissa teoissa.

Omalla kohdallani kasvuprosessi on Jumalan armosta johtanut pienen rukouspiirin syntymiseen. Kokoonnumme kodissamme jakamaan kunkin sydämellä olevia asioita. Opettelemme kuuntelemaan ja palvelemaan armolahjoilla, joita meille on suotu. Iloitsemme yhteisestä matkasta ja kannamme rukouksessa asiat Herran Jeesuksen käsiin. Kaikki luottamuksella. Yksi kaikkien puolesta ja kaikki yhden puolesta.

Olisiko tässä jotain aineksia tukemaan myös sinun prosessiasi, hengellistä kasvua ja hyvinvointia?

Kynnöt jäivät syksyllä miltei kokonaan tekemättä runsaiden sateiden pehmittämillä pelloilla. Äestämisen sijaa aloitin tämän kevään peltotyöt lautasmuokkaimella. Pellot ovat nyt oraalla, mutta vettä kaivataan. Rukoillaan Jumalan armoa Suomen kansalle ja sen viljelijöille!

Siunauksin hallituksen puolesta

Antti Jaatinen

***

Terveisiä viljelijäpäiviltä

Lämpimät ja syvän kiitollisuuden sävyttämät terveiset viljelijäpäiviltä Uudestakaarlepyystä! Kiitos Herrallemme, joka kaikessa auttoi ja johdatti ihmeelliselläkin tavalla! Kiitos myös teille kaikille, jotka pääsitte mukaan viettämään yhteistä viikonloppua ja olitte jakamassa jotain omasta elämästänne. Kiitos myös rukouksista.

Meitä oli koolla yli 100, joukossa ilahduttavan paljon lapsia. Viikonlopun teemana oli Luota Herraan Jumalaasi. Kohti käyvissä raamatunopetuksissa meitä muistutettiin mm. siitä, että Jeesus rukoilee Jumalan luona meidän puolestamme. Hän on koko maailman Herra ja kuningasten kuningas. Saamme rukoilla rohkeasti ja huutaa Herraa avuksi, kuten Mooses teki. Meidän on myös tärkeää pitää kiinni Jumalan sanasta ja totella sitä.

Yhdistyksen vuosikokous valitsi yksimielisesti Kaj Nylundin jatkamaan puheenjohtajana.

Vuosikokouksessa nousi esille kysymys siitä, miten yhdistyksen jäseneksi pääsee. Yhdistyksemme sääntöjen mukaan hallitus hyväksyy jäsenet. Lisäksi periaatteena on ollut, että jäseneksi aikova olisi ollut mukana jossain tapahtumassamme, jotta hän tietää, mihin on liittymässä ja me tiedämme, kuka on kyseessä.

Kuten tämän vuoden toimintasuunnitelmassamme todetaan, on yhdistyksemme tarkoituksena edistää viljelijöiden ja muiden alkutuottajien verkostoitumista ja olla tuomassa heille rohkaisua ja toivoa. Toivo ja elämä meille tulee Herraltamme Jeesukselta Kristukselta, ja evankeliumia hänestä haluamme olla pitämässä esillä.

”Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.” Ps. 106:1

Olivatpa elämäntilanteemme tai ympäröivät olosuhteet millaisia tahansa on tämäkin Raamatun sana aina totta. Herramme on hyvä. Hän on muuttumaton. Häntä ja hänen valtaansa ei mikään voi horjuttaa. Hänen armonsa kestää ja riittää iankaikkisesti.

Muistetaan rukouksissa toinen toisiamme, kaikkia maamme viljelijöitä sekä niitä, jotka meidän asioitamme hoitavat virkamiehinä tai päättäjinä.

Siunattua kevään odotusta!  

***

Luota Herraan, Jumalaasi!

Vuosi lähenee loppuaan ja on aika katsoa sekä taakse- että eteenpäin. Aloitetaan taaksepäin katsomisesta. Yhdistyksellämme on ollut siunaus saada palvella tänä vuonna kolmessa näyttelyssä: Okrassa, Lepaalla ja KoneAgriassa. Niissä oli monia hienoja kohtaamisia ja keskusteluja, ja saimme jopa olla todistamassa, kun kaksi ihmistä halusi antaa elämänsä Herralle Jeesukselle. Kiitos Herralle, ja teille kaikille, jotka olette olleet mukana palvelemassa tai rukoilemassa! Marraskuussa meillä oli etuoikeus vierailla eduskunnassa, missä saimme muutamien edustajien ja avustajien kanssa rukoilla yhdessä ja siunata heitä.

Eteenpäin ja tulevaisuuteen näkeminen onkin vaikeampaa. Mutta jos Herra suo, elämme, ja saamme toimia, haluamme jatkossakin palvella kuten tähänkin asti, niin kuin Herra meitä johtaa. Meidän kaikkien on tärkeää rukoilla Herran johdatusta ja sitä, että voisimme ymmärtää, mikä hänen tahtonsa on Kristittyjen viljelijöiden suhteen. Kiitos, että olet mukana!

Kuten jo aiemmassa viestissä kerroimme, seuraavat viljelijäpäivät on suunniteltu järjestettävän Uudessakaarlepyyssä 9. – 11. helmikuuta. Teemana on silloin: Luota Herraan, Jumalaasi. Olette lämpimästi tervetulleita tänne ruotsinkieliselle seudulle! Toivottavasti näemme silloin! Koko tapahtuma on kaksikielinen, kuten tähänkin asti.

On todella arvokasta ja suurta saada kulkea kaikkivaltiaan Jumalan kanssa niin henkilökohtaisesti kuin yhdistyksenäkin. Mikä siunaus, että saamme olla Jumalan lapsia!

Seuraava Raamatunkohta on ollut viime aikoina mielessäni:

”Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä, eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken. Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat, että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää — hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä; sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme…” Apt 17: 24 – 28.

Näissä jakeissa on paljon sisältöä, mutta haluan nostaa esille kaksi asiaa. Jumala ei ole riippuvainen meistä. Hän voi tehdä, mitä haluaa, jopa paremmin ilman meitä. Hän haluaa kuitenkin toimia yhdessä meidän kanssamme ja antaa meille erilaisia tehtäviä, koska on luonut meidät kuvakseen. Miten siunattua saada toimia yhdessä maailman Luojan kanssa!

Jumala on suunnitellut rajat, joiden sisällä meidän tulee asua. Hän on antanut meille Suomen maan, jotta asuisimme täällä ja etsisimme häntä. Meillä on vastuu rukoilla maamme ja kansamme, sekä päättäjiemme puolesta, että saisimme asua turvassa. Tiedämme, että kun me käännämme Jumalalle selkämme, haluaa hän herätellä ja kutsua meitä takaisin erilaisten kriisien kautta. Nekin ovat Jumalan armoa ja rakkautta, koska hänellä on niin valtava kaipaus yhteyteen kanssamme. Hän ei halua, että kukaan joutuu kadoksiin ikuisesti. Rukoillaan kansamme puolesta!

Rauhallisia pyhiä ja siunattua uutta vuotta! Toivottavasti näemme Uudessakaarlepyyssä!

Kaj Nylund

***

Kenen luo me menisimme?

”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.” Joh.14:6

”Minä olen elämän leipä; joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, se ei enää koskaan ole janoissaan.” Joh.6:35

Meille monille tämä syksy on tuonut sadon menetyksiä, pettymyksiä, huolta tai murhetta. Muutenkin tuntuu, että liian usein joudumme tilanteisiin, joissa meidän on haudattava unelmiamme, asiat eivät onnistu, suunnitelmat eivät toteudu, toivo hiipuu. Jeesuksen sanat ja lupaukset eivät oikein tunnu saavuttavan hätäilevää sydäntämme.

Olen useamman kerran havahtunut siihen, että niissä hetkissä, kun on vaikeaa, ja joudun luopumaan siitä, mikä minulle tässä elämässä olisi tärkeää, alankin vasta oikeastaan saada langan päästä kiinni. Ensin kyllä tuntuu, ettei jäljelle jää mitään, että kaikki on mennyttä. Mutta kyynelten keskellä tajuan, että kuitenkin jotain jää. Jää se, mikä on kaikkein tärkeintä – ainut mitä lopulta tarvitsen: Jeesus.

Johanneksen evankeliumin kuudennessa luvussa kerrotaan, miten Jeesus ruokki 5000 miestä, käveli veden päällä ja opetti elämän leivästä sekä hänen lihansa syömisestä ja verensä juomisesta. Viimeisin aihe oli monille kuulijoille liikaa. Raamattu kertoo monien loukkaantuneen ja jättäytyneen pois Jeesuksen seurasta. Jeesus kysyi silloin kahdeltatoista opetuslapseltaan: ”Aiotteko tekin lähteä?” Pietari vastasi silloin: ”Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat.” Joh.6:68

Aiotteko tekin lähteä? Kyllä me varmasti joskus olemme aikoneet. Ainakin ajatelleet, että niin olisi helpompaa ja yksinkertaisempaa. Ettei tämä Jeesuksen seuraaminen ollutkaan tai antanutkaan sitä, mitä odotin.

Mutta mihin me menisimme? Niissä hetkissä osoittautuukin suureksi siunaukseksi se, ettei meillä ole ketään muuta, jonka luo menisimme. Ettei enää olekaan jäljellä niitä kaikenlaisia asioita, joihin voisimme turvautua.

Ehkä juuri ne ajat ja tilanteet, jotka meistä ovat tuntuneet kipeiltä, suurilta menetyksiltä tai epäonnistumisilta, ovatkin olleet Jumalan varjelusta ja armoa. Hän on varjellut meitä pysymään Jeesuksen seurassa ottamalla pois jotain muuta.

Tarina kertoo lähetyskentällä vierailleesta ryhmästä. Heidän piti viidakkoisella seudulla päästä sankan metsän toiselle puolelle. Nuori poika tarjoutui oppaaksi, ja viidakkoveitsi kädessään lähti johdattamaan ryhmää. Missään ei kuitenkaan näkynyt minkäänlaista tietä, ei edes polun päätä. Perässä kulkijat alkoivat huolissaan kysellä, missä tie mahtoi olla. Silloin poika vastasi: minä olen tie, ja alkoi viidakkoveitsellään raivata polkua kasvillisuuden keskelle.

Jeesus on meidän tiemme. Hän itse: se, mitä hän on ja mitä hän on tehnyt puolestamme. Mitään muuta tietä ei Isän luo ole.

Jeesus auta, että saisimme aina turvautua sinuun, pysyä sillä tiellä, siinä totuudessa ja elämässä, joka sinä olet!

Liisa Ahokas

***

Läsnä oleva Jeesus!

Joh.4:6 ” Koska Jeesus oli matkasta väsynyt, hän istui kaivolle.”

Kun ollaan matkalla, tulee välillä väsy ja on tarve levätä. Mikä suuri armo onkaan, että kuten Jeesus tässä Sykarin kaivolla, niin meilläkin on lupa levätä, kun matka alkaa painaa!

Jeesus oli hyvin erityisellä tavalla läsnä kaivolle tulleen samarialaisen naisen kanssa. Samoin saimme Ryttylän viljelijäpäivillä ”istahtaa kaivolle” kohtaamaan toisemme. Jeesus istui keskellemme ja saimme jakaa sekä Hänen että toistemme kanssa sydämeltä sydämelle. Eväs oli paikoitellen vahvaa, mutta Herran läsnäolo auttoi meitä ottamaan vastaan. Kohtaamisissa saimme rohkaista ja tulla rohkaistuiksi. Suuri Jumalan armo!

1.Matt.1:22-23 ja Jes.7:14 ”Tämä kaikki on tapahtunut, että kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tälle on annettava nimi Immanuel; mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme.”

On hyvä muistaa, että Herra Jeesus haluaa olla kanssamme muulloinkin kuin viljelijäpäivillä tai lepopäivänä. Viljelijäpäivien teema ”Lähelle Jeesusta” ohjaa meitä juuri tähän. Jeesus muistuttaa meitä apostoli Johanneksen kautta (katso luvut Joh. 14-16.) ettemme voi tehdä mitään ilman Häntä!

Muistutan sekä itseäni että meitä jokaista, että Jumala ei määrittele miten lähellä Häntä olemme, sen teemme me itse. Isä, Poika ja Pyhä Henki haluaa olla kanssamme aina kun se meille sopii. Miten on mahdollista, että niin usein kuulemme itsemme tai toisten sanovan: ”Jumala on kaukana enkä löydä yhteyttä Häneen”?

Jes.59:1. ”Katso, ei Herran käsi ole liian lyhyt auttamaan, eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan, vaan teidän pahat tekonne erottavat teidät Jumalastanne, ja teidän syntinne peittävät teiltä hänen kasvonsa, niin ettei hän kuule”.

Tämä profeetta Jesajan kautta tullut Sana on edelleen kipeästi totta. Vaikka elämmekin uuden liiton aikaa Jeesuksen täytetyn Golgatan työn ansiosta, on meidän valvottava ja oltava hereillä, miten kuljemme elämän matkaa eteenpäin.

Jaak.4:8 ”Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, puhdistakaa sydämenne, te kahtaalle häilyvät!”

Tie Jumalan luo käy aina syntien tunnustamisen ja Jeesuksen sovintoveren kautta. Valitettavasti tämä Jumalan paras tarjous meille Hänen luoduilleen, kääntyy mielissämme usein vaatimukseksi, jota vanha ihmisemme vastustaa. Tämä on myös aidon Pyhän Hengen aikaansaaman herätyksen tuntomerkki: synnintunto, joka vie ihmisen etsimään armahdusta ja anteeksiantoa Jeesuksen luo.

Voimme siis nähdä, että evankeliumi ja Raamatun Sana kokonaisuudessaan on paitsi hyvä uutinen syntien sovituksesta kuin myös armollinen kehotuksen ja varoituksen Sana meille jokaiselle. Tehtävämme on tukea toisiamme Jeesus-tietä kulkiessamme. Kuten Jeesus, mekin voimme olla toisillemme läsnä, istahtaa hetkeksi veljen tai sisaren kanssa, kuulla ja tulla kuulluksi. Olla totta!

Läsnä oleva Jeesus on kanssamme myös ihan privaatisti traktorin kopissa, askareilla navetassa tai ihan missä tahansa olemmekin. Yhteys Häneen on mahdollista joka hetki!

Yhdistyksemme puolesta haluan kiittää kaikkia viljelijäpäiville osallistuneita. On mahtavaa saada kokea yhteyttä ja jakaa pala elämää kanssanne. Iloitsemme myös ennätyssuuresta lasten ja nuorten osallistumisesta. Suurin kiitos kuuluu Jumalalle, Israelin Pyhälle. Hänen armonsa, rakkautensa ja huolenpitonsa meitä kohtaa oli jälleen hyvin konkreettista. Saimme olla Jeesuksen jalkojen juuressa!

Jumalan armo olkoon kanssasi tänä keväänä. Hän johtakoon myös arkipäivän asiat ja kohtaamiset missä sitten tiesi kulkeekin. Sinä voit tänään olla jollekin läsnä kuten Jeesus Sykarin kaivolla!

Antti Jaatinen

Hepr.13:20-21. ”Rauhan Jumala, joka on nostanut kuolleista meidän Herramme Jeesuksen, hänet, joka iankaikkisen liiton veren perusteella on se suuri lampaiden paimen, tehköön teidät kykeneviksi kaikkeen hyvään toteuttaaksenne hänen tahtonsa. Hän vaikuttakoon teissä sen, mikä on hänelle mieluista, Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänelle kunnia aina ja iankaikkisesti. Aamen.”

***

Jumalan tahto ja kuuliaisuus

Me eletään monessakin mielessä hyvin haastavaa aikaa. Kustannusten nousun myötä tilojen taloudellinen tilanne tiukkenee ja on arvioitu, että jopa noin 20% tiloista pienentää tai lopettaa tuotannon kokonaan tulevan vuoden aikana. Tämä aika saa varmasti monen mielen mietteliääksi ja myös murheelliseksi. Jokainen olemme vähän erilaisessa tilanteessa, mutta jokaisella on varmasti asioita, joissa matkan kuorma tuntuu raskaalle. 

Omassa voimassa meistä jokainen uupuu ennemmin tai myöhemmin. Siksi onkin tärkeää, että luovuttaisimme meidän kaikki taakkamme ja myös maatilojemme tulevaisuuden Jumalan kannettavaksi. Jeesus on ainut turvamme ja tulevaisuuden toivomme, joka ei horju, vaikka inhimilliset rakenteet tuntuisi kaatuvan maahan asti. Jumala on edelleen kaikkivaltias olosuhteista ja inhimillisestä tilanteesta huolimatta.

Meidän viljelijöiden tehtävä on tuottaa ruokaa kansallemme. Edelleen meidän viljelijöiden peltojen kautta ihmiset pääasiassa saavat jokapäiväisen leipänsä. Maaperä, jota viljelemme, on kuitenkin Jumalan ja meidän tehtävämme on vaalia ja huolehtia omalla panoksellamme siitä. Meidän osuus on kylvää, mutta Jumala antaa kasvun. Meidän rooli on tärkeä, mutta ilman Jumalan antamaa kasvua työmme ei tuota satoa. Samalla tavalla niin kuin Jumala antaa kasvun siemenelle, hän haluaa ohjata ja siunata myös meitä ja meidän tilojemme toimintaa. Itse koen olevani hyvin pieni ja kykenemätön hoitamaan tilani asioita ilman Jumalan apua. Siksi minulle on tärkeää pyytää rukouksessa Jumalalta viisautta, ymmärrystä ja Jeesuksen mielen mukaista sydäntä myös maatilamme hoitoon. 

Viime kuukausina Jumala on puhutellut minua kuuliaisuuden tärkeydestä. Tulevina päivinä meidän tulee entistä tiukemmin etsiä ja taipua Jumalan ohjaukseen ja suunnitelmaan yksilöinä ja myös maatilojemme hoitajina. 

Jumalan tahto meidän jokaisen elämässä on, että olisimme Jumalalle kuuliaisia. Kuuliaisuuden kautta Jumala saa meidän elämässä tilaa ja Jumalan suunnitelma saa toteutua. Kuuliaisuus ei kuitenkaan ole helppo asia, koska meidän oma tahto on usein kaikkea muuta, kuin Jumalan tahto. Jumala Pyhän Hengen kautta vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä ja sitä kautta ohjaa meitä kuuliaisuuteen kohti hänen tahtoaan. Ilman tätä apua me emme kykene olemaan kuuliaisia. Tästä huolimatta meillä jokaisella on myös oma tahto ja myös vapaus valita niin kuin haluamme. Jumala ei siis pakota ketään kuuliaisuuteen, vaan antaa meidän kulkea omaa polkuamme, jos niin haluamme. Oman polkumme kautta joudumme kulkemaan kuitenkin ylimääräisen kierroksen, jonka aikana Jumala armossaan muovaa ja riisuu meistä pois asioita, jotka ovat esteitä meidän ja Jumalan välissä. Tämä reitti on monesti kivinen, mutta Jumala haluaa meitä kuitenkin kutsua takaisin hänen tahtoonsa myös sakkolenkin jälkeen. Jumala ei siis meitä hylkää, vaikka välillä kuljemmekin omaa polkuamme. Riittää, että riipumme Jeesuksessa, vaikka välillä tuntuisikin, että olemme etääntyneet Jumalan läheisyydestä.

Ennemmin tai myöhemmin kohtaamme elämässämme hetken, kun omat voimamme eivät enää riitä. Tämä on usein se hetki, kun meitä on riisuttu tarpeeksi, että olemme valmiit jättämään elämämme hallinnan Jumalan käsiin. Toisilla tämä hetki johtaa uskon ratkaisun tekemiseen. Toiset kohtaavat oman rajallisuutensa jossakin vaiheessa uskon taivalta, jonka jälkeen ovat valmiit luovuttamaan elämänsä kaikki osa-alueet Jumalalle. Harva meistä on valmis kuuliaisuuteen ilman jonkin asteista riisumista omavoimaisuudesta ja tämä on tavalla tai toisella kivuliasta, mutta myös tarpeellista. 

Jumalan valmistama kuuliaisuuden tie ei myöskään ole aina helppo ja kevyt. Sillä tiellä on kuitenkin suuri siunaus, kun saamme kulkea Jumalan valmistamaa tietä pitkin. Tällä tiellä valitsemme oman tahtomme sijasta Jumalan tahdon ja se on myös usein kivuliasta eikä se suinkaan tunnu aina mielekkäältä.

Kun rohkenemme astumaan kuuliaisuuden tielle, niin huomaamme sen olevan kuitenkin paras tie.

Tällä tiellä saamme lähentyä Jumalaa ja Jumalan vaikutus meidän elämässämme kasvaa. Kuuliaisuuden kautta Jumala antaa meille myös voiman toteuttaa hänen tahtoaan. Alamme myös nähdä selkeämmin hengellistä todellisuutta ja seuraava kuuliaisuuden askel on jo hieman helpompi ottaa.  

Jumala ilmoittaa oman tahtonsa meille sanansa kautta ja lisäksi Pyhä Henki ohjaa meitä oikeaan suuntaan. Pyhän Hengen ohjausta ei ole aina helppo erottaa omista tunteista ja sielullisuudesta. Uskon kasvun kautta opimme askel kerrallaan ymmärtämään selvemmin Jumalan tahdon, sanan ja Pyhän Hengen vaikutuksen kautta. Kuuliaisuuden ja uskon kasvun kautta alamme nähdä elämän enemmän ikuisuus näkökulmasta ja inhimilliset haasteet ja kivut, joita edelleen on, saavat erilaisen mittasuhteen. Kuuliaisuuden kautta Jumala voi viedä meitä elämässä kohti asioita, joihin meidän inhimilliset kyvyt ja voimavarat eivät välttämättä riitä. Meidän tehtävämme ei ole suorittamalla kyetäkään, vaan meidän heikkoudesta ja vajavaisuudesta huolimatta Jumala varustaa ja valmistaa siihen tehtävään, minkä hän meille on suunnitellut. Meidän ei siis tarvitse murehtia kykenemmekö, vaan voimme uskossa mennä eteenpäin ja luottaa siihen, että Jumala antaa riittävän avun jokaiselle askeleelle. 

Jumalan tahdon etsimisessäkin voimme helposti sortua lain alle. Kuuliaisuuteen pyrkimisessäkin on hyvä muistaa, että olemme kuitenkin ihmisiä ja emme täydellisesti tule onnistumaan Jumalan tahdon kuulemisessa. Meistä varmasti jokainen jossain määrin kompuroi myös Jumalan tahdon etsimisessä. Silloin on hyvä muistaa, että riittää kun riipumme Jeesuksessa, silloinkin Kristus-kallio kestää.  

Haluan rohkaista jokaista turvaamaan kaikkivaltiaan Jumalan apuun ja huolenpitoon myös tulevina aikoina.

Elintarvikekriisi voi olla Suomessakin lähempänä kuin moni arvaakaan. Jokaisen ruoantuottajan panos on nyt erityisen tärkeä. Ei kuljeta omassa voimassa, vaan luovutetaan ohjakset Jumalalle ja tehdään kunakin päivänä se mitä tehtäväksi annetaan. 

Jes. 41:10: ”Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi. Älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun jumalasi; minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä.” 

1.Moos. 8:22: ”Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen. ”

Joos. 1:9: ”Muista, että olen sanonut sinulle: Ole rohkea ja luja, älä pelkää äläkä lannistu. Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi kaikilla teilläsi.”

Siunattua loppuvuotta 2022

Marko Voutilainen, emolehmätilallinen Kaavilta

***

Syksyinen tervehdys Kymenlaaksosta!

Kesän kulku on pitänyt taas sisällään monenlaisia tilanteita ja käänteitä. Kevään sateet märkine ja kylmine peltoineen ja keskikesän tukahduttavat helteet kuivuuksineen, on ajanut taas tuttuun tilanteeseen karjatilalla: rehua on kerättävä omia peltoja laajemmalta, jotta syötävä riittäisi jotenkin karjalle.

Yhtenä päivänä taas tällasta pitkää matkaa traktorilla ajaessa, mieleen tuli, että on tää kuin ”oravan elämää” – kerää varastoa pitkän talven varalle… Mietin, että uskovan elämästäkin tulee helposti samanlaista: varmistellaan asioita, toimitaan ja järkeillään ihmisvoimassa ja viisaudessa kovasti, on olevinaan niin hirveän tärkeitä päiviä!

Mutta mitä Jeesus opettikaan meille? Vuorisaarnassa Matt 6:19-21 ”älkää kootko itsellenne aarteita maanpäälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi, eikä ruoste raiskaa ja missä ei varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.” jakeessa 26 jatkuu ”katsokaa taivaan lintuja, eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, eivätkä kokoa aittoihin ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne?”

Miten se onkin niin vaikea olla stressaamatta asioista ja luovuttaa Herralle ne oikeesti ja uskoa Isän 100 % huolenpitoon? Huomaan omassa elämässäni paljon kasvun tarvetta ja koulunkäyntiä tässä asiassa. Uskoa Raamatun lupaukset ja ohjeet niin kuin ne on kirjoitettu ja toimia sen mukaan…

Jakeessa 33 jatkuu ”Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.”

Jeesus avaa meille tärkeimmän: ykkösjuttuna meidän tulee nähdä ja tajuta iankaikkisuus!

Kun sen ymmärtää edes jollakin vakavuudella, silloin ymmärtää myös Jeesuksen ristin kuoleman tärkeyden ja suuruuden meidän puolesta – ymmärtää, ettei mikään oma yrittäminen ja suorittaminen auta. Ei ole mitään hyvää ja ansaittua, jolla perustella Jumalalle kelpaavuutta! – on vaan Jeesuksen Golgatan voitto ja Jumalan armo, joka vastaanottamalla meillä on pääsy Isän yhteyteen! Iankaikkisuus tajuamalla, meille tulee myös hätä muiden pelastuksesta ja Jeesuksen antama rakkaus niistä läheisistä, joita elämäämme johdatetaan.

Matt 7:13-14 ”Menkää ahtaasta portista sisälle, sillä portti on avara ja tie lavea joka vie kadotukseen, ja monta on jotka siitä sisälle menevät: mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne jotka sen löytävät”

Iankaikkisuuden tajuamalla, ymmärtää myös Jeesuksen varoituksen – valvokaa!

Aika jota elämme, on monella tavalla aika raju ja meitä koitetaan saada pois Jeesuksen yhteydestä. Mutta tehdään niin kuin Paavali ja Barnabas. (Apt 14) He saarnasi evankeliumia, sai kiviä niskaan ja kuitenkin he julisti evankeliumia (jae 21-22), vahvisti muita ja kehotti heitä pysymään uskossa.

Oli elämäsi tilanteet mitkä tahansa, rukoile ja riipu Jeesuksessa!

Ja jos sinut on kutsuttu olemaan ruoan tuottajana ja jakajana vaikeana aikana, ole rohkea ja uskollinen siinä, Herra avatkoon asian/näyn ja avatkoon kaiken tarvittavan ja antakoon voiman ja yhteydet.

Muista: Pelastumisen toivo ei saa hävitä vaikeankaan ajan keskellä!

Hallituksen puolesta, lypsykarjamies Mikko Mattila, Valkeala

***

Hei viljelijäveljet ja -sisaret Herrassa

Pari Raamatun kohtaa on tullut hyvin konkreettiseksi, kun minulla oli sydäninfarkti, josta Herran avulla olen toipumassa.

Psalmi 90:12: ”Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.”

Jokainen päivä on Herran lahja ja saamme elää sen hänen yhteydessään. Kun ymmärrän, että juuri nyt elän, ja vain Herra tietää, mikä on tulevaisuuteni täällä maan päällä, se antaa meille viisaan sydämen.

Johannes 14:6: ”Jeesus sanoi hänelle: ´Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani´.”

Jeesus todellakin on tie, totuus ja elämä. Hän pysyy läpi elämän ja kuoleman, ihanaan iankaikkisuuteen saakka. Parhainakin hetkinä täällä voimme vain aavistaa, mitä Jumala on meille varannut. Olkaamme siis rohkeita. Jumala haluaa, että jokainen löytää sen tien.

Nyt kun ”synnytystuskat” ennen Jeesuksen paluuta tihentyvät, haluan muistuttaa meitä siitä, miten Jumala on ollut lastensa ja kansansa kanssa vaikeina aikoina.

• Nooa ja hänen perheensä pelastuivat, kun Jumala rankaisi koko maata sen pahuuden takia.

• Daniel pelastui leijonien luolasta.

• Sadrak, Mesak ja Abednego pelastuivat tulesta.

• Israelin lapset pelastuivat kuolemanenkeliltä, kun he olivat kuuliaisia ja sivelivät verta ovenpieliinsä.

• Israelilaiset elivät mannalla 40 vuotta.

• Kun Iisak tuli Egyptistä, hän kylvi ja sai satakertaisen sadon.

• Jeesus paransi sairaita, antoi syntejä anteeksi ja toi toivoa ja rohkaisua.

• Jeesus kiitti Jumalaa viidestä leivästä ja kahdesta kalasta, jakoi ne ja antoi opetuslapsille. Ne riittivät 5000 miehelle sekä naisille ja lapsille ja yli jäi 12 korillista.

Näemme, että Jumala on aina ollut uskollinen lupauksilleen ja kaikille niille, jotka tulevat hänen luokseen ja pitävät hänen sanansa. Kaikki on hänen kädessään. Hänelle ei mikään ole mahdotonta.

Saamme jättää kaiken, mitä meillä on, Herran käsiin, kiittää häntä ja olla valmiina jakamaan eteenpäin.

Matteus 6: 31-34: ”Älkää siis murehtiko sanoen: ’Mitä me syömme?’ tahi: ’Mitä me juomme?’ tahi: ’Millä me itsemme vaatetamme? ´ Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan. Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa.”

Miten Pyhä, Suuri, Valtava, Rakkaudellinen ja Armollinen Jumala meillä on.

Anders Salo

***

”Onnellinen se, jonka auttaja on Jaakobin Jumala, onnellinen se, joka turvaa Herraan, Jumalaansa. Herra on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaiken mitä niissä on. Herra on iäti uskollinen. Herra hankkii oikeutta sorretuille, nälkäisille hän antaa leipää. Herra päästää vangitut kahleista, hän antaa sokeille näön ja nostaa maahan painetut jaloilleen.”

Ps. 146: 5-8

***

Millainen Jumala meillä on?

Maailman menon ja myllerryksen keskellä tuntuu usein, että unohdamme, millainen Jumala meillä on, millainen on Herra, johon uskomme. Kietoudumme kysymyksiin, epäilyihin ja kiireisiin. Kaiken sen keskellä Jeesuksen sanat Ilmestyskirjassa ovat totta tänäänkin jokaisen meidän kohdalla:

”Katso, minä seison ovella ja kolkutan: jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen työkönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.” Ilm. 3:20

Kuulenko Jeesuksen äänen?

Avaanko oven tänään, tässä oman tilanteeni, suunnitelmieni, pettymysteni, kysymysteni, kiireideni keskellä? Vaikka kotia tai sydäntä ei ole siivottu, töitä on tekemättä, asioita selvittämättä ja tavoitteita saavuttamatta.

Jeesus ei kuitenkaan etsi sitä, mitä me voimme antaa. Hän kysyy, olemmeko valmiit avaamaan oven ja ottamaan vastaan sen, mitä Hänellä on annettavana meille. Hän itse valmistaa pöydän. Hän tarjoaa parhaita lahjojaan meille, emme me Hänelle.

Kerran Jeesus oli syömässä tullimies Leevin (jota kutsutaan myös Matteukseksi) kodissa monien syntisten ja publikaanien kanssa. Kun fariseukset häntä siitä moittivat, vastasi hän: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita vaan syntisiä parannukseen.” Luuk. 5:31 – 32.

Jeesus on tullut meitä syntisiä etsimään, kutsumaan parannukseen ja pelastamaan. Saamme avata oven sellaisina kuin olemme: pieninä, heikkoina, epäilevinä. Hän tulee silti, ja juuri sen takia.

”Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaa siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.” Room. 5:8

”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.” Matt. 11: 28-30

”Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi. Älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun jumalasi; minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä.” Jes. 41:10

”Teidän vanhuutenne päiviin asti minä olen sama, hamaan harmaantumiseenne saakka, minä kannan; niin minä olen tehnyt ja vastedeskin minä nostan, minä kannan ja pelastan.” Jes. 46:4

Tällainen Jumala meillä on.

Liisa Ahokas, erikoiskasvien viljelijä

***

Opettaja ja opetuslapset

Kun Jeesus käveli maan päällä, häntä kutsuttiin Rabbiksi, joka tarkoittaa opettajaa. Tuhansia ihmisiä tuli kuuntelemaan hänen opetuksiaan, koska hän opetti eri tavalla kuin muut opettajat. Raamatussa sanotaan, että Hän opetti vallalla. Jeesus puhui Pyhän Hengen vaikuttamana ja ihmisiä tuli tuhansittain kuuntelemaan hänen opetuksiaan. Monet tulivat myös Jeesuksen luo parannettavaksi sairauksistaan, ja kaikki parantuivat. Mutta eräänä päivänä Jeesus katosi pilviin, ja opetuslapset jäivät ilman johtajaa ja opettajaa. Mitä nyt tapahtuisi sille valtakunnalle, jonka Jeesuksen oli määrä ennalleen asettaa?

Uusi aika oli tulossa, kun Pyhä Henki lankesi heidän ylleen. Helluntaipäivänä tapahtui se, mistä Jeesus oli puhunut. Hänen tuli lähteä, että toinen Auttaja tulisi. Silloin he saisivat voiman ja tulisivat hänen todistajikseen maailman ääriin saakka. Jeesus oli luvannut Joh.14, että he tulisivat saamaan Auttajan, joka aina olisi heidän kanssaan. Auttajan, jonka he tuntisivat, koska Hän tulisi olemaan heissä ja johdattaisi heidät koko totuuteen, mutta myös siitä mikä on tuleva. Monta kertaa opetuslapset eivät ymmärtäneet mitä Jeesus puhui heille. Mutta Pyhä Henki halusi auttaa opetuslapsia ymmärtämään. Ja niin on myös tänä päivänä. Pyhä Henki haluaa auttaa meitä ymmärtämään Raamattua.

Joh.14:26-27: ”Mutta Puolustaja Pyhä Henki, jonka Isä lähettää minun nimessäni, opettaa teille kaiken ja muistuttaa teitä kaikesta, mitä minä olen teille sanonut. Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille niin kuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko levoton älköönkä pelätkö.”

Kukaan ei tule kaikkitietäväksi, vaikka Hän, joka on täydellinen, asuu meissä. Mitä enemmän me opimme Raamatusta, Jeesuksesta, ja kuuntelemalla mitä Henki sanoo meille henkilökohtaisesti, tai seurakunnalle, sitä enemmän tulemme Mestarin kaltaiseksi. Hän, Jeesus Kristus, joka tuli palvelemaan ja antamaan henkensä meidän edestämme. Jumala haluaa olla yhteydessä meidän kanssamme ja Hän kuulee meidän rukouksemme.

Lue ja mietiskele mitä Hän sanoo: Luuk 11:11-13 ”Kuka teistä on sellainen isä, joka pojan pyytäessä kalaa antaa hänelle kalan sijasta käärmeen tai hänen pyytäessään munaa antaa hänelle skorpionin? Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljon ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat.” Jumalan paras lahja hänen rakkaille lapsilleen on Pyhä Henki. Nyt on Pyhän Hengen aika!! 

Siunattua vuotta 2022

Terveisin lampuri Hasse Örnberg

***

Hyvät viljelijäkollegat!

Elämme erikoista aikaa, jossa totuutta vääristellään. Hyvä muuttuu pahaksi ja paha hyväksi, sana on sanaa vastaan. Emme tiedä, mitä meidän pitäisi uskoa ja keneen luottaa. On kummallista, että vain yksi näkökulma saa olla esillä, kaikki muu vaiennetaan. Julkisuudessa ei saa käydä keskustelua. Se on ensimmäisiä merkkejä diktatuurista. Demokratiassa keskustellaan, väännetään ja käännetään eri näkökulmia, kunnes löydetään ratkaisu.

Vapautemme viedään meiltä pala kerrallaan. Perheet ja seurakunnat jakautuvat. Tämän kaiken Raamattu kertoo tapahtuvan juuri ennen Jeesuksen paluuta. Siellä kerrotaan, että ennen Jeesuksen tuloa antikristus astuu esiin. On kuin tämänhetkiset maailman tapahtumat valmistaisivat näyttämöä hänelle, ikään kuin kenraaliharjoituksena. Meidän tulee valvoa ja pyytää, että Jumala täyttää lamppumme öljyllä, jotta ne palavat, kun Jeesus tulee. Raamatun kertomuksessa vain puolet morsiusneidoista oli valmiina… Kaikkina herätyksen aikoina seurakunta on odottanut Jeesuksen paluuta. Juuri se on merkkinä herätyksestä. Seurakunta, joka ei odota Jeesuksen pikaista tulemista, on nukkuva seurakunta.

Raamattu kertoo viimeisten aikojen suuresta hädästä. Nälänhätä on niin suuri, että on tehtävä päivä töitä, jotta saa litran vehnää tai kolme litraa ohraa (Ilm. 6:6). Jo nyt hinnat nousevat kovaa vauhtia ja vaikeat ajat ovat tulossa. Jopa maailman ihmiset varoittavat nälänhädästä. Meidän on nyt etsittävä Herraa: mitä hän haluaa, että teemme tiloillamme, jotta voimme olla uskollisia ja ymmärtäväisiä palvelijoita, jotka antava ruoan ajallaan (Matt. 24:25), ajattelematta taloudellista hyötyä.

Meillä on vain yksi asia, johon voimme 100 prosenttisesti luottaa – Raamattu, Jumalan sana. Meidän ei tarvitse pelätä: Jumalalla on kaikki valta, eikä mitään tapahdu Hänen sallimattaan. Jeesus on tie, totuus ja elämä.

Annetaan Jumalan täyttää meidät rakkaudellaan, sillä täydellinen rakkaus karkottaa kaiken pelon. Suurempaa rakkautta ei ole, kuin se, mitä Jeesus osoitti, kun hän kuoli meidän puolestamme, meidän syntiemme takia, jotta meillä olisi ikuinen elämä, jos uskomme häneen. Toivon, että me kristityt viljelijät voisimme tavata ja keskustella, vaikka meillä olisikin erilaisia mielipiteitä, että ”Sana joka tuli lihaksi ja asui keskellämme” voisi meitä yhdistää. Meillä kristityillä on yhteys hengen kautta, ei mielipiteiden.

Tilamme on viimeisen puolen vuoden ajan ollut myrskyssä. Kesäkuussa saimme tiedon, että sikalassamme on salmonella. Ei ollut mukavaa lopettaa täysin terveenoloisia sikoja, mukaan lukien juuri syntyneet porsaat ja emakot. Kaikki eläimet menivät tuhottaviksi, ja alkoi mittava saneeraus, joka juuri päättyi. Mutta aivan alusta asti Jumala rohkaisi meitä. Tiesimme, että hän hallitsee koko tilannetta täysin. Nyt kun katsomme taaksepäin, voimme vain todeta, että Jumala on hyvä! Ajoitus on ollut täydellinen monella tavalla. Nyt on jännittävää nähdä, mitä Jumala on meille valmistanut, ja rukouksemme on, että hän johdattaa meitä, niin kuin tahtoo. Yksi rohkaisuista joita, saimme, oli: ”siunaus ei ole välttämättä menestystä ja rahaa, vaan siunaus on elämistä Jumalan lähellä ja Hänen tahdossaan”.

Nyt adventin aikana odotamme Jeesuksen paluuta. Hän syntyi tänne lapsena palvelemaan ja antamaan henkensä meidän puolestamme. Nyt odotamme, että hän tulee kuninkaiden Kuninkaana ja herrojen Herrana. Näin 14- 15 -vuotiaana vavahduttavan unen Jeesuksen paluusta. Se oli todella hieno, mutta pelästytti minut, sillä oli niin paljon, mitä halusin elämässä kokea, enkä ollut vielä silloin valmis. Ymmärrän siis hyvin niitä, jotka ajattelevat samoin. Uni on seurannut minua siitä lähtien, voin olla väärässä, mutta olen uskonut, että Jeesus tulee takaisin elinaikanani. Se, mitä maailmassa juuri nyt tapahtuu, ei anna syytä muuttaa käsitystäni. Nyt voin sanoa: Tule Herra Jeesus!

Rauhallista adventtia ja siunattua armon vuotta 2022!

Kaj Nylund, Uusikaarlepyy, entinen sikafarmari

***

Hei suomalainen maatalousyrittäjä!

Eräänä päivänä epätoivo meinasi vallata mielen. Koneet hajoili, vaikka oli korjattu ja huollettu ennakkoon, terveys temppuili sairauksilla, joiden ei pitäisi tulla näin nuorena – ja viimeisenä sateet, juuri kun alkoi olla sopivan kuivaa ja kaikki taas kunnossa, miksi pitää alkaa sataa silloin…. Tuntui, että suomalaisella viljelijällä on nyt kyllä aihetta napinaan ja valittamiseen Jumalaa kohtaan. MUTTA se oli vaan vihollisen antama tunne, joka pyrki päällimmäiseksi mieleen!

En kiellä, etteikö lainehtivan ja vedenkyllästämän pellon laidalla mieti kuluvaa kesää kysellen ja ihmetellen, miksi näin ja mitä nyt? Jotenkin tulee ajatukseen se, miten helposti näkee vain tämän ajan toimet ja kiireet niin tärkeinä, ja miten vahva on omavoima ja yrittäminen… niin ei saa olla!

Toivo on Jumalassa, riiputaan Hänen avussa ja armossa, pyydetään Hänen apua ja viisautta tekemisiin, Hän on se, joka antaa kasvun, kun teemme osuutemme!

Ainakaan meillä ei ole vielä lähdetty muuttamaan viljelysuunnitelmia myöhästyneen kasvukauden ja keskeneräisten kylvöjen suhteen – Jumala tietää, millainen kesä ja syksy on tulossa.Nyt on aika tehdä tilakohtaiset ratkaisut pälyilemättä sivulle ja panikoitumatta vierellä tapahtuvien asioiden mukaan, nyt on aika kysellä Herran tahtoa elämässämme ja tiloillamme – ja opetella toimimaan sen mukaan!

Voi miten paljon on kiittämistä ja miten moni asia on hyvin elämässämme! Kaikkein tärkeimpänä kumminkin meitä muistutetaan Jeesuksen maahan vuotaneesta verestä Golgatalla meidän puolesta! Me ei voida edes ymmärtää sitä tuskaa ja kipua, kun Hän voitti KAIKEN, kaikki vallat ja voimat! Siinä on syntien anteeksianto Hänen luoksensa tulevalle, kun muistetaan se ja vaelletaan valvoen – silloin Jumalan rauha ja Pyhä Henki saa sydämeemme ikuisuusnäkökulman, jonka rinnalla kaikki tämän ajan asiat jäävät omaan merkitykseensä!

Toivoa ja siunausta kevääseen ja kesään, samojen asioiden kanssa kamppaillaan monilla paikkakunnilla!

”Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne perkele käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien kenen hän saisi niellä. Vastustakaa häntä lujina uskossa; tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää. Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, Hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava. Hänen olkoon valta aina ja iankaikkisesti! Amen” 1 Piet 5:8-11

Kristittyjen viljelijöiden hallituksen puolesta

Mikko Mattila lypsykarjatilallinen, Kouvola

***

Älkää pelätkö!

Enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille hyvän sanoman suuresta ilosta, joka on tuleva kaikelle kansalle. Teille on tänään Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maan päällä rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto.”

-Luuk. 2:10-14.

Tällä enkelin viestillä haluamme toivottaa rauhaa kaikille teille viljelijäkollegoille. Siinä on tiivistetysti joulunsanoma. Meille on syntynyt Vapahtaja, koska Jumalalla on ihmisiä kohtaan hyvä tahto. Eikä meillä näin ollen ole mitään pelättävää. Ei edes tänä jouluna.

Tätä viestiä myös maailma kaipaa tässä hetkessä. Meidät on kutsuttu levittämään evankeliumia, ja elämään sen mukaisesti. Jos emme erotu maailmasta mitenkään, ei viesti Vapahtajan syntymästä voi mennä perille. Mutta jos elämme Jumalan Sanassa, koskettaa se ihmisiä ympärillämme. Vaikka emme sitä itse aina edes huomaisi.

Vanhassa testamentissa puhutaan muurinaukoista ja niiden vartijoista. He rakensivat muuria yhdellä kädellä ja toisessa pitivät miekkaa. Sama on meillä. Viljelemme peltoa, mutta pidämme kädessä Hengen miekkaa. Nämä asiat tulisi olla tasapainossa. Nyt ei ole kyse kahden isännän palvelemisesta, vaan siitä, että maallinen työ ei veisi mennessään. Muurin rakentajat kyllä tekivät ruumiillista työtä, mutta olivat samalla valppaina vartiossa. Ja myös viholliset tiesivät vartijoiden olevan paikallaan. He olivat näkyvillä, mutta eivät lähteneet hyökkäämään. Vähän kuten vartiosotilaat Englannin palatsissa. Mikään ei saa järkyttää, eivätkä he voi lähteä pois paikaltaan. Turistit käyvät sitten ilkkumassa, mutta luovuttavat kun vartia ei liikahda. Pysytään mekin samalla tavalla Sanassa, ettei mikään saa meidän huomiota muualle, emmekä väisty omalta paikaltamme. Meille on sentään syntynyt Vapahtaja, joka on sovittanut meidän syntimme ja antanut voiman ja rohkeuden Hengen.

Puhuttelevan joululaulun Enkelten laulun kertosäkeen sanat kaikukoon tänä jouluna pitkin maatamme:

”Olkoon kunnia Jumalalle ja rauha maailmaan. Hän epätoivon alle ei jätä lapsiaan. Olkoon kunnia Jumalalle ja rauha maailmaan. Hän näyttää maailmalle näin hyvää tahtoaan.”

Rauhallista Joulua ja Siunattua vuotta 2021!

Maido ja Hanna

***

Hei kollegat, veljet ja siskot JEESUKSESSA

Terveiset veljeltä, joka lupaa liian paljon ja uskoo ehtivänsä hoitaa kaiken. Olen levoton, huolestunut ja heräilen aamuisin. Olen saanut muutaman Raamatunkohdan, jotka haluan jakaa kanssanne:

Matt. 6:27 – 33: ”Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa? Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä. Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset? Älkää siis murehtiko sanoen: ’Mitä me syömme?’ tahi: ’Mitä me juomme?’ tahi: ’Millä me itsemme vaatetamme? ’Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.”

Meidän ei siis tarvitse huolehtia mistään, vaan etsiä ensin Jumalan valtakuntaa. Silloin Hän pitää huolen siitä, että meillä on kaikki se, mitä todella tarvitsemme.

1. Piet. 5:6-7: ”Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi, ja ´heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen´.”

Jos me siis nöyrrymme Jumalan edessä, etsimme Hänen tahtoaan ja valtakuntaansa, emmekä ota hänen paikkaansa, vaan heitämme huolemme hänen kannettavikseen, niin hän hoitaa osuutensa ja pitää meistä huolen. Hän, joka on JUMALA.

Haluan jakaa kanssanne myös yhden laulun:

Herra sä luonain aina oot!

Bo Järpehag

Sinuun mä luotan Jumala, en pelkää huomisen huolia ja tiedän uskollinen sä aina oot. Kun vaikeudet ahdistaa, sun lähelläsi oon turvassa. Tiedän sen, et koskaan hylkää mua. Joka yö, päivittäin, sinuun voin luottaa Jumala.

Herra, sä luonain aina oot, et muutu koskaan, tiedän sen. Sama oot eilen ja tänään ja aina, ikuisesti. Uskon ja luotan huomiseen, liittosi kestää, tiedän sen. Mun kallioni Jumalani. Saat kunnian.

Ajattele, että saamme laittaa toivomme Häneen! Hän on osoittanut todella rakastavansa ja haluavansa pitää meistä huolta, kun Hän ensin loi meidät ja sitten osti meidät omikseen.

Jumalan johdatusta ja siunausta Jeesuksen kunniaksi toivottaen

hallituksen puolesta Anders Salo

***

Jumala on hyvä ja Hän hallitsee valtaistuimeltaan!

Hän on luonut kaiken ja pitää kaiken kädessään!

Matt 11:28-30: ”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.”

On hienoa valmistella käytännön toimia, joita Jumala on laittanut sydämelle. Jumala muistuttaa eri ihmisiä eri asioista. Henkilökohtaisesti olen pitkään kantanut omassa sydämessäni, että meidän tila joskus tulevaisuudessa tulee olemaan keidas, josta ihmiset vailla ruokaa ja kotia saavat hakea suojaa. Olen rukoillut asiaa paljon, ja ajatukset ovat usein pyörineet sen ympärillä, miten voin valmistella eri asioita ollakseni ”eräänä päivänä valmis”.

Viime aikoina olen kuitenkin huomannut, että olen ottanut itselleni tästä aivan liikaa paineita. Olen uskonut, että on kiire, ja että MINUN täytyy tehdä tämä kaikki. Uskon, että tämä ei todellakaan ole Jumalasta. Jumalalla ei ole kiire, ja Hänen ikeensä on kevyt. Hän kehottaa meitä lempeästi levosta, rauhasta ja ilosta käsin. Ei stressistä, pakosta ja raskaista tunteista käsin.

Alamme niin helposti ajattelemaan, että kaikki johtuu meistä, ja että olemme niin tavattoman tärkeitä (tämä voi myös koskea muita asioita). On niin vapauttavaa pohtia, että Jumala on kaikkivaltias ja pystyy tekemään ihan mitä tahansa ilman meitä. Mutta armossaan Hän antaa meille erilaisia tehtäviä (jotta meillä olisi järkevää tekemistä). Uskon, että Jumalan antamiin tehtäviin liittyy sekä rauha että ilo. Saamme lapsina ottaa vastaan hyviä lahjoja Isältämme, joka on taivaassa. Juuri lapseus on jotakin sellaista, joka unohtuu helposti kun teemme asioita omassa voimassamme.

Gal 3:26: ”Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.”

Joh 1:12: ”Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.”

Lapsi luottaa täydellisesti vanhempiinsa. Se ei murehdi mitä syödä, mitä pukea päälleen tai onko talossa lämpöä. Lapsi tietää, että isä ja äiti hoitavat sellaiset asiat. Samalla tavalla Taivaallinen Isämme haluaa, että olisimme suhteessa häneen, ja luottaisimme täydellisesti Häneen!

Lainaan tässä hyvin tunnettua Raamatun kohtaa. Sen sisältö on totta ja ajankohtaista myös meidän ajassamme: lue ja ota vastaan!

Matt 6:25-34: ”Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne? Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa? Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää.

Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä. Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset? Älkää siis murehtiko sanoen: ’Mitä me syömme?’ tahi: ’Mitä me juomme?’ tahi: ’Millä me itsemme vaatetamme?’ Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan. Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa.”

Haluan toivottaa teille paljon iloa ja rauhaa, kun tänä keväänä ja kesänä viljelette maata, jonka Isämme on luonut!

Kaj Nylund, Uusikaarlepyy, Sikafarmari ja Jumalan pikku poika

***

Jotain aivan muuta

Raamatun alusta voimme lukea, miten Jumala loi maaliman. Hän loi kaiken tyhjästä ja näki, että se oli hyvä. Hän halusi jonkun, jonka kanssa jakaa kaiken ja niinpä Hän loi ihmisen kuvakseen. Alussa Adam ja Eeva elivät rauhassa luomakunnan ja yhteistyössä Luojansa kanssa. He saivat käskyn viljellä ja varjella. Sitä tehtävää me viljelijät olemme jatkaneet, jatkamme yhä ja niin kauan kuin maa on olemassa.

Kun luemme Raamattua eteenpäin, näemme, ettei mennyt kauaa, kun Adamilla ja Eevalla alkoi mennä huonosti. Osittain paholainen huijasi heidät, osittain heidät pettivät heidän omat himonsa. He tekivät kapinan Jumalaa vastaan ja ajattelivat selviävänsä itse. Sama jatkuu valitettavasti yhä. Mutta Jumala ei ole lakannut rakastamasta meitä. Hän rakastaa meitä niin paljon, että lähetti ainoan poikansa, Jeesuksen, tänne maan päälle ottamaan meidän rangaistuksemme itsensä kannettavaksi ristillä. Niin, että jokainen, joka uskoo Häneen voi saada ikuisen elämän (Joh. 3:16). Jumalan, meidän Isämme, suurin kaipaus on, että me ottaisimme vastaan tämän tarjouksen ja kääntyisimme Hänen puoleensa Jeesuksen Kristuksen kautta ja etsisimme yhteyttä Häneen!

Ajattele: maailmankaikkeuden Luoja haluaa saada yhteyden juuri sinun kanssasi, joka luet tätä! Hän kaipaa sinua! Käännyt Hänen puoleensa rukoillen, kerro Hänelle huolesi, tunnusta syntisi ja riittämättömyytesi. Niin uusi elämäsi voi alkaa jo tänään!

Kristinusko ei ole uskonto vaan suhde. Kaikissa muissa uskonnoissa ihminen yrittää olla mahdollisimman hyvä kelvatakseen jumalalleen. Kristinusko on jotain aivan muuta! Siinä Jumalamme, kaiken luoja, tulee meidän luoksemme ja haluaa yhteyden kanssamme. Vaikeutemme ja huolemme eivät lopu, mutta rauhaa, joka tulee kaiken luovuttamisesta Hänelle, ei voi kuvailla. Hän on luvannut olla kanssamme kaikkina päivinä maailman loppuun asti (Matt. 28:20)

Jumala on myös paras neuvonantaja maanviljelyssämme. Ja miksi ei olisi, sillä Hänhän on luonut kaiken ja tietää, miten kaikki toimii. ”Heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen.” (1. Piet. 5:7) Hän on myös luvannut neuvoa meille oikeat tavat ja opettaa meitä. (Jes. 28:26)

Ne, jotka Herraa odottavat saavat uuden voiman. He nousevat siivilleen kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näännyt, he vaeltavat eivätkä väsy (Jes. 40:31).

***

Meillä on tärkeä tehtävä

Kuten kaikki tiedämme, nykyisin meillä maanviljelijöillä on monenlaisia huolia, tuottajahinnat ovat alhaiset ja paineet suuret joka suunnasta. Aivan liian monet viljelijät ovat väsyneitä ja tuntevat toivottomuutta. Monia painavat valtavat työtaakat, suuret velat, taloudelliset vaikeudet ym. Tilannetta eivät ainakaan helpota byrokratia ja lehdet, jotka kirjoittavat muun muassa, että 80 % maanviljelystä tulee Suomessa katoamaan.

Kuitenkin on valppaita toimittajia, jotka näkevät tilanteen vakavuuden. Ylen nettisivuilta saattoi 17.7. lukea jutun nimeltään Nälänhätä voi iskeä Suomeenkin. Ilmastonmuutokseen viitaten siinä kerrotaan: ”Ruokaa ei ehkä enää 10 – 30 vuoden päästä pystytä tuomaan muualta Suomeen.” Artikkelissa painotetaan Suomen oman ruoantuotannon ylläpitämisen tärkeyttä. Koko tekstin voi lukea tästä.

Meillä viljelijöillä on hyvin tärkeä tehtävä tuottaa ruokaa kansallemme, etenkin tulevaisuudessa. Rukouksemme on, että yhä useammat ymmärtäisivät sen, ja että saisimme terveemmän maatalouspolitiikan ja vakaamman taloustilanteen viljelijöille. Ruokaa tarvitaan aina. 1.Moos. 8:22 sanoo: ”Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen.

 ***

”Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan. Minua kunnioittavat metsän eläimet, aavikkosudet ja kamelikurjet, koska minä johdan vedet korpeen, virrat erämaahan, antaakseni kansani, minun valittuni, juoda. Kansa, jonka minä olen itselleni valmistanut, on julistava minun kiitostani.” Jes. 43: 19 – 21