Hei kollegat, veljet ja siskot JEESUKSESSA

Terveiset veljeltä, joka lupaa liian paljon ja uskoo ehtivänsä hoitaa kaiken. Olen levoton, huolestunut ja heräilen aamuisin. Olen saanut muutaman Raamatunkohdan, jotka haluan jakaa kanssanne:

Matt. 6:27 – 33: ”Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa? Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä. Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset? Älkää siis murehtiko sanoen: ’Mitä me syömme?’ tahi: ’Mitä me juomme?’ tahi: ’Millä me itsemme vaatetamme? ’Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.”

Meidän ei siis tarvitse huolehtia mistään, vaan etsiä ensin Jumalan valtakuntaa. Silloin Hän pitää huolen siitä, että meillä on kaikki se, mitä todella tarvitsemme.

1. Piet. 5:6-7: ”Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi, ja ´heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen´.”

Jos me siis nöyrrymme Jumalan edessä, etsimme Hänen tahtoaan ja valtakuntaansa, emmekä ota hänen paikkaansa, vaan heitämme huolemme hänen kannettavikseen, niin hän hoitaa osuutensa ja pitää meistä huolen. Hän, joka on JUMALA.

Haluan jakaa kanssanne myös yhden laulun:

Herra sä luonain aina oot!

Bo Järpehag

Sinuun mä luotan Jumala, en pelkää huomisen huolia ja tiedän uskollinen sä aina oot. Kun vaikeudet ahdistaa, sun lähelläsi oon turvassa. Tiedän sen, et koskaan hylkää mua. Joka yö, päivittäin, sinuun voin luottaa Jumala.

Herra, sä luonain aina oot, et muutu koskaan, tiedän sen. Sama oot eilen ja tänään ja aina, ikuisesti. Uskon ja luotan huomiseen, liittosi kestää, tiedän sen. Mun kallioni Jumalani. Saat kunnian.

Ajattele, että saamme laittaa toivomme Häneen! Hän on osoittanut todella rakastavansa ja haluavansa pitää meistä huolta, kun Hän ensin loi meidät ja sitten osti meidät omikseen.

Jumalan johdatusta ja siunausta Jeesuksen kunniaksi toivottaen

hallituksen puolesta Anders Salo

***

Hyvät veljet ja sisaret!

Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.” 1. Joh.4:9

Tämä Raamatunkohta on puhutellut minua tänä keväänä, kun on tullut mietittyä monenlaista. Välillä mieleni on vallannut stressi, pelko ja valitus. Olen joutunut – ja saanut kysyä, mikä onkaan olennaista, ja missä Jumalan rakkaus on.

Jumala on siis osoittanut rakkautensa meitä kohtaan Jeesuksessa. Riittääkö se minulle? Miksi kaipaan niin helposti jotain lisävakuutteluja: tunteita, kokemuksia, sitä että haaveeni täyttyisivät, hankkeeni onnistuisivat tai huolenaiheet väistyisivät? Toki Jumala voi antaa kaikkea sitäkin, mutta ne asiat eivät lisää mitään siihen, mitä meille Jeesuksessa on annettu. Hänen ristinkuolemansa todistaa Jumalan rakkaudesta. Muuta ei tarvita. Miten vapauttavaa!

Kun Jumala on pelastanut minut kuoleman, synnin ja perkeleen vallasta, onko minulla oikeasti jotain syytä huolehtia, pelätä ja valittaa? Eipä taida olla. Päinvastoin, minulla on aina, kaikissa tilanteissa, aihetta valtavaan kiitollisuuteen! Rakas ystäväni sai minut myös havahtumaan siihen, että eikö pelossa lopulta ole kyse epäuskosta (mikä on syntiä), siitä etten todella usko ja toimi sen mukaan, että Jumala on kaikkivaltias ja että hän on luvannut pitää minusta huolen? Ja eikö valittamiseni myös ole loukkaavaa Jumalaa kohtaan, joka on tehnyt kaikkensa pelastaakseen minut ja osoittaakseen rakkauttaan?

Toki saan edelleen tuntea pelkoa, suuttua, pettyä ja haaveilla. Mutta kaiken sen keskellä olen turvassa, koska olen rakastettu. Saan opetella kääntymään Jumalan puoleen kaikissa asioissa:

Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.”  Fil. 4:6-7

Mielessäni on pyörinyt monena päivänä myös pastori Jouni Sinisalon opetus vuonna 2018 Orisbergissä, Kristittyjen viljelijöiden kesätapahtumassa. Hän muistutti siitä, että tärkein tehtävämme ei ole tuottaa suurta satoa vaan elää vanhurskaasti. Jumalan asia on sitten, antaako hän meidän elää köyhyydessä vai rikkaudessa. Meidät on kutsuttu kuuliaisuuteen, joka syntyy rakkaudessa. Meidän on myös turha taistella Jumalan suuria suunnitelmia vastaan. Jos hän päättää antaa vaikkapa kuivuuden tai nälän, se tapahtuu.

Jumala on kaikkivaltias, ja me olemme pieniä ihmisiä. Onneksi! Riittää, että turvaamme Herraan ja teemme sitä, mikä on oikein. Kaikkien mahdollisten elämän asioiden ja tilanteiden keskellä ainut todellinen turvamme on Jeesus. Hän on kuollut, jotta meillä olisi elämä. Kaikki on valmiina. Voin ottaa vastaan ja uskoa sen, mitä Jumala Raamatussa ilmoittaa. Ja aina tarpeen tulle rukoilla: Auta minua epäuskossani!

Liisa Ahokas, erikoiskasvien viljelijä

***

Jumala on hyvä ja Hän hallitsee valtaistuimeltaan!

Hän on luonut kaiken ja pitää kaiken kädessään!

Matt 11:28-30: ”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.”

On hienoa valmistella käytännön toimia, joita Jumala on laittanut sydämelle. Jumala muistuttaa eri ihmisiä eri asioista. Henkilökohtaisesti olen pitkään kantanut omassa sydämessäni, että meidän tila joskus tulevaisuudessa tulee olemaan keidas, josta ihmiset vailla ruokaa ja kotia saavat hakea suojaa. Olen rukoillut asiaa paljon, ja ajatukset ovat usein pyörineet sen ympärillä, miten voin valmistella eri asioita ollakseni ”eräänä päivänä valmis”.

Viime aikoina olen kuitenkin huomannut, että olen ottanut itselleni tästä aivan liikaa paineita. Olen uskonut, että on kiire, ja että MINUN täytyy tehdä tämä kaikki. Uskon, että tämä ei todellakaan ole Jumalasta. Jumalalla ei ole kiire, ja Hänen ikeensä on kevyt. Hän kehottaa meitä lempeästi levosta, rauhasta ja ilosta käsin. Ei stressistä, pakosta ja raskaista tunteista käsin.

Alamme niin helposti ajattelemaan, että kaikki johtuu meistä, ja että olemme niin tavattoman tärkeitä (tämä voi myös koskea muita asioita). On niin vapauttavaa pohtia, että Jumala on kaikkivaltias ja pystyy tekemään ihan mitä tahansa ilman meitä. Mutta armossaan Hän antaa meille erilaisia tehtäviä (jotta meillä olisi järkevää tekemistä). Uskon, että Jumalan antamiin tehtäviin liittyy sekä rauha että ilo. Saamme lapsina ottaa vastaan hyviä lahjoja Isältämme, joka on taivaassa. Juuri lapseus on jotakin sellaista, joka unohtuu helposti kun teemme asioita omassa voimassamme.

Gal 3:26: ”Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.”

Joh 1:12: ”Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.”

Lapsi luottaa täydellisesti vanhempiinsa. Se ei murehdi mitä syödä, mitä pukea päälleen tai onko talossa lämpöä. Lapsi tietää, että isä ja äiti hoitavat sellaiset asiat. Samalla tavalla Taivaallinen Isämme haluaa, että olisimme suhteessa häneen, ja luottaisimme täydellisesti Häneen!

Lainaan tässä hyvin tunnettua Raamatun kohtaa. Sen sisältö on totta ja ajankohtaista myös meidän ajassamme: lue ja ota vastaan!

Matt 6:25-34: ”Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne? Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa? Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää.

Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä. Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset? Älkää siis murehtiko sanoen: ’Mitä me syömme?’ tahi: ’Mitä me juomme?’ tahi: ’Millä me itsemme vaatetamme?’ Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan. Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa.”

Haluan toivottaa teille paljon iloa ja rauhaa, kun tänä keväänä ja kesänä viljelette maata, jonka Isämme on luonut!

Kaj Nylund, Uusikaarlepyy, Sikafarmari ja Jumalan pikku poika

***

”Onnellinen se, jonka auttaja on Jaakobin Jumala, onnellinen se, joka turvaa Herraan, Jumalaansa. Herra on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaiken mitä niissä on. Herra on iäti uskollinen. Herra hankkii oikeutta sorretuille, nälkäisille hän antaa leipää. Herra päästää vangitut kahleista, hän antaa sokeille näön ja nostaa maahan painetut jaloilleen.” Ps. 146: 5-8

***

Jotain aivan muuta

Raamatun alusta voimme lukea, miten Jumala loi maaliman. Hän loi kaiken tyhjästä ja näki, että se oli hyvä. Hän halusi jonkun, jonka kanssa jakaa kaiken ja niinpä Hän loi ihmisen kuvakseen. Alussa Adam ja Eeva elivät rauhassa luomakunnan ja yhteistyössä Luojansa kanssa. He saivat käskyn viljellä ja varjella. Sitä tehtävää me viljelijät olemme jatkaneet, jatkamme yhä ja niin kauan kuin maa on olemassa.

Kun luemme Raamattua eteenpäin, näemme, ettei mennyt kauaa, kun Adamilla ja Eevalla alkoi mennä huonosti. Osittain paholainen huijasi heidät, osittain heidät pettivät heidän omat himonsa. He tekivät kapinan Jumalaa vastaan ja ajattelivat selviävänsä itse. Sama jatkuu valitettavasti yhä. Mutta Jumala ei ole lakannut rakastamasta meitä. Hän rakastaa meitä niin paljon, että lähetti ainoan poikansa, Jeesuksen, tänne maan päälle ottamaan meidän rangaistuksemme itsensä kannettavaksi ristillä. Niin, että jokainen, joka uskoo Häneen voi saada ikuisen elämän (Joh. 3:16). Jumalan, meidän Isämme, suurin kaipaus on, että me ottaisimme vastaan tämän tarjouksen ja kääntyisimme Hänen puoleensa Jeesuksen Kristuksen kautta ja etsisimme yhteyttä Häneen!

Ajattele: maailmankaikkeuden Luoja haluaa saada yhteyden juuri sinun kanssasi, joka luet tätä! Hän kaipaa sinua! Käännyt Hänen puoleensa rukoillen, kerro Hänelle huolesi, tunnusta syntisi ja riittämättömyytesi. Niin uusi elämäsi voi alkaa jo tänään!

Kristinusko ei ole uskonto vaan suhde. Kaikissa muissa uskonnoissa ihminen yrittää olla mahdollisimman hyvä kelvatakseen jumalalleen. Kristinusko on jotain aivan muuta! Siinä Jumalamme, kaiken luoja, tulee meidän luoksemme ja haluaa yhteyden kanssamme. Vaikeutemme ja huolemme eivät lopu, mutta rauhaa, joka tulee kaiken luovuttamisesta Hänelle, ei voi kuvailla. Hän on luvannut olla kanssamme kaikkina päivinä maailman loppuun asti (Matt. 28:20)

Jumala on myös paras neuvonantaja maanviljelyssämme. Ja miksi ei olisi, sillä Hänhän on luonut kaiken ja tietää, miten kaikki toimii. ”Heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen.” (1. Piet. 5:7) Hän on myös luvannut neuvoa meille oikeat tavat ja opettaa meitä. (Jes. 28:26)

Ne, jotka Herraa odottavat saavat uuden voiman. He nousevat siivilleen kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näännyt, he vaeltavat eivätkä väsy (Jes. 40:31).

***

IMG_0974

Meillä on tärkeä tehtävä

Kuten kaikki tiedämme, nykyisin meillä maanviljelijöillä on monenlaisia huolia, tuottajahinnat ovat alhaiset ja paineet suuret joka suunnasta. Aivan liian monet viljelijät ovat väsyneitä ja tuntevat toivottomuutta. Monia painavat valtavat työtaakat, suuret velat, taloudelliset vaikeudet ym. Tilannetta eivät ainakaan helpota byrokratia ja lehdet, jotka kirjoittavat muun muassa, että 80 % maanviljelystä tulee Suomessa katoamaan.

Kuitenkin on valppaita toimittajia, jotka näkevät tilanteen vakavuuden. Ylen nettisivuilta saattoi 17.7. lukea jutun nimeltään Nälänhätä voi iskeä Suomeenkin. Ilmastonmuutokseen viitaten siinä kerrotaan: ”Ruokaa ei ehkä enää 10 – 30 vuoden päästä pystytä tuomaan muualta Suomeen.” Artikkelissa painotetaan Suomen oman ruoantuotannon ylläpitämisen tärkeyttä. Koko tekstin voi lukea tästä.

Meillä viljelijöillä on hyvin tärkeä tehtävä tuottaa ruokaa kansallemme, etenkin tulevaisuudessa. Rukouksemme on, että yhä useammat ymmärtäisivät sen, ja että saisimme terveemmän maatalouspolitiikan ja vakaamman taloustilanteen viljelijöille. Ruokaa tarvitaan aina. 1.Moos. 8:22 sanoo: ”Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen.

 ***

Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan. Minua kunnioittavat metsän eläimet, aavikkosudet ja kamelikurjet, koska minä johdan vedet korpeen, virrat erämaahan, antaakseni kansani, minun valittuni, juoda. Kansa, jonka minä olen itselleni valmistanut, on julistava minun kiitostani.” Jes. 43: 19 – 21

p1061281m